Pähkinä
//Kirjoittaja: Saaga
//Erakko | Kujakissayhteisön lähialueet
Pähkinä hiipi hiljaa kohti saalistaan. Hiiri näytti makoisalta nälkiintyneen kissan silmiin. Naaraan köpelöt käpälät kuitenkin sekoittivat hänen ajatuksensa ja Pähkinä kupsahti kumoon. Hän läiskäisi käpälänsä hiiren päälle ja sai kuin saikin sen poloisen rääpäleen kiinni kömpelyydestään huolimatta. Se oli pelkkä onnenkantamoinen mutta jos naaras ei olisi saanut tätä vaivaista hiirtä hän olisi todennäköisesti kuollut nälkään. Aliravittu ja erittäin luiseva Pähkinä kävi hiiren kimppuun ahnaasti. Hän söi sen nopeasti. Nälkä kalvoi edelleen naaraan sisuksia mutta hän ei välittänyt vaan käytti kaiken voimansa ruuan etsimiseen. Pähkinällä täytyisi olla todella hyvä tuuri, jos hän aikoi saada jotain kiinni vielä tämän päivän aikana. Hän maisteli ilmaa. Hetken jäljittämisen jälkeen hän huomasi lihavan myyrän tonkimassa jotain lehdistä. Vesi herahti aliravitun naaraan kielelle ja tämä päätti lähteä ottamaan myyrää kiinni. Pähkinä vaani myyrää hetken mutta päätti sitten käyttää nopeuttaan hyödyksi ja pinkaisi myyrän päälle. Hetken ajojahdin jälkeen hengästynyt Pähkinä vihdoin sai syödäkseen kunnollisen aterian. Kylkiluita olisi voinut vaikka laskea naaraan kyljistä mutta hän ei piitannut kunhan sai jotain murua rinnanalle. Pähkinä nosti päänsä ja nuuski ilmaa. Hän haistoi kissoja – vieraita kissoja. Maukas myyrä oli se ainoa asia, joka lämmitti naaraan mieltä hieman. Raikas viherlehden alun tuuli pörötti naaraan turkkia ja tämä tuuletti tunteitaan pinkaisemalla juoksuun. Naaras nautti polttavasta vapauden tunteesta ja juoksun jälkeisestä hengästymisestä. Pähkinä juoksi kunnes jalat eivät tuntuneet enää kantavan. Hän oli juossut pitkään ja oli todella hengästynyt. Hän levähti puunjuurelle. Pähkinä kävi makuulle sopivaan varjoiseen kohtaan yhden kitukasvuisen puun juurelle kaksijalkalan lähelle. Levättyään tarpeeksi hän lähti taas kulkemaan.
// Tyrsky tai Järkäle?
