Kaunokki
//Kirjoittaja: Ampiainen
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Olin vain vähän aikaa sitten puhunut Ruususen kanssa ja hän oli luvannut olla kanssani enemmän ja olikin tehnyt niin. Minä olin nyt viimeinkin saanut luottamuksen tai no olin saanut sen jo aijemin mutta minä pääsin nyt vasta ulos yksin koska olin soturi-ikäinen. Katselin hetkisen kohti auringonlaskua ja kaksijalkalaa miettien mitä sen takana oli. Nousin seisomaan ja lähdin takaisin pesälle en näet kyennyt ajatelemaan Ruususen luota lähtemistä joten taidan vain tyytyä utelemaan mitä kaksijalkalan ulkopuolella oli. Käännyin nopeasti kohti ikkunaa ja loikkasin sen päälle, päästäkseni sisään pesään. Katselin ympärilleni hetkisen kunnes huomasin Ruususen. Aloin loikkimaa naarasta kohti kunnes huomasin että hän oli urhon kanssa. Jarruttin ja jäin istumaan keskelle pesää sydän syrjällään.
*No en tarvitse tietää mitä kaksijalkan takana on koska olen ollut joskus siellä… Tai no enhän minä muista millaista siellä oli.. haluan olla vapaa… En halua olla kujakissayhteisössä… En enään kun Ruusunen ei ole enään ystäväni tai no on hän varmaankin vielä ystäviani mutta… No ihan sama*, ajattelin mielessäni. Käännyin kohti maakualusiani ja käperyin niihin nukkumaan.
*Karkaan heti aamulla*, mietin mielessäni nopeasti.
Heräsin aamulla hämärässä aamun valossa. Nousin nopeasti pystyyn ja aloin oitis sukimaan turkkiani huomatessani että joku katseli minua. Kuitenkin lopulta astelin ulos pesästä ja lähdin oitis juoksuun jotta pääsisin pois täältä elämään erilaista elämää. Kuitenkin juuri kun olin astumassa pois kujakissayhteisön alueelta kuulin äänähdyksen ja käännyin katsomaan taakseni mutta en nähnyt ketään joten lähdin kävelemään pois päin kujakissayhteisöstä mutta joku tai jokin tuntui jahtavaan minua joten lähdin juoksemaan pois päin ja käänsin katseeni nopeasti taakseni siellä oli joku kujakissayhteisön jäsen mutta en näin pikaisesti vilkaisten tunnistanut tätä. Juuri kun oletin jo melkein ollevani turvassa niin yhtäkkiä jokin loukkasi päälleni ja sai minut kiinni siinä samalla. Käänsin katseeni väsyneenä kohti kissaa jonka tunnistin erääksi vanhemmaksi kissaksi kujakissayhteisöstä mutta en vain muistanut kissan nimeä.
”Hyvä on hyvä on sait minut kiinni”, nau’uin. Nousin nopeasti pystyyn ja lähdin tassutamaan kissan edellä takaisin kaksijalan pesälle. Ja samalla takaisin kujakissayhteisön kaksijalkallaan.
*Minut saatiin kiinni… Nyt minusta tulee varmasti uudestaan valvottu..* ajattelin mielessäni. kun olimme perillä niin kissa vei minut nopeasti päivänsäteen luo selitysten kerra ja olin saanut pahempaa kuin vain alennuksen takaisin valvotuksi mutta nyt minut oli otettu väliaikaisesti erityisvalvotuksi joka varmasti tatkoiti vankia… enkä saanut syödä ilman päivänsääten lupaa enkä poistua ollenkaan pesästä…
*Saanko edes liikua pesässä vapaasti…?” Nau’uin pelokaasti. Päivänsäde kertoi että jos en saisi niin hän olisi varmasti kertonut. Nyökkäsin pää kumarassa. Tassutin taaksepäin kumartaen ja kipitin varovasti jonnekin varjoon kauas ikkunasta. Näin Ruususen joka tassuti minua kohden hymyillen.
”Hei kaunokki”, Ruusunen naukaisi lempeästi. ”Haluatko lähteä ulos kiipeilemään katoille?” Naaras lisäsi.
”Kyllä minä halusin mutta minä yritin karata… Mutta minut saatiin kiinni joten olen nyt väliaikaisesti ainakin luulen niin”, nau’uin surunmurtamana. ”Tiedän kyllä varmasti mitä ajatelleet”, lisäsin takellelen.
//Ruiska :'(
