Malvaruusu
//Kirjoittaja: Elandra
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Malvaruusu käveli kaksijalkalan kujia pitkin tottuneesti, vailla lainkaan huolen häivää. Hän oli lähtenyt pesästä kävelylle, kun Cosmos oli vedellyt sikeitä pitkälle päivään saakka ja naaras oli huomannut Arven jakavan parhaillaan partioita. Malvaruusu oli livahtanut tiehensä, jotta voisi välttyä partioon joutumiselta. Arpi ei voisi laittaa häntä partioon, jos hän ei olisi paikalla, niin yksinkertaista se oli.
Malvaruusun ja Cosmoksen suunnitelmat eivät oikeastaan olleet edenneet mihinkään suuntaan viime aikoina. Kaksikko oli kyllä viettänyt jonkin verran aikaa salaisessa piilopaikassaan, mutta kovinkaan suuria harppauksia eteenpäin he eivät olleet juonensa kanssa saaneet. Malvaruusu oli kuullut, että Cosmos oli puhunut erään yhteisön jäsenen kanssa, jota Malvaruusu ei itse tuntenut lainkaan. Kyseessä oli Ametisti. Naaras oli saapunut yhteisöön Malvaruusun jälkeen, eikä ollut vieläkään onnistunut ansaitsemaan Päivänsäteen luottamusta. Se oli hyvä merkki, sillä se voisi tarkoittaa sitä, että kissa oli valmis kääntymään Päivänsädettä vastaan. Mutta Malvaruusu ei pitänyt siitä, että hänen paras ja ainoa ystävänsä oli keskustellut niin tuttavallisesti toisen kissan kanssa. Ajatukset saivat naaraan ärsyyntymään ja hän huiskaisi tympääntyneenä hännällään ilmaa. Hänen olisi puhuttava Cosmoksen kanssa heti, kun hän palaisi leiriin. Säännöt oli tehtävä selväksi. Jos Cosmos halusi olla Malvaruusun ystävä, hän ei saisi olla muiden ystävä samaan aikaan.
Malvaruusu käveli vielä tovin, ennen kuin päätyi palaamaan takaisin Kujakissayhteisön pesäpaikkana toimivaan vanhaan kaksijalanpesään. Naaras loikki taitavasti sisään rikkoutuneesta ikkunasta. Hän silmäili pesän avaraa tilaa, ja erotti Cosmoksen istuvan vuoteellaan. Naaras kiiruhti ystävänsä luokse. Harmaavalkea kolli näytti ilahtuvan nähdessään Malvaruusun.
”Hei, missä sinä olet ollut?” Cosmos kysyi pirteänä. Malvaruusua ei kuitenkaan hymyilyttänyt.
”Olin vain kävelyllä, vähän miettimässä asioita”, naaras vastasi mietteliään oloisena. Cosmos kallisti päätään.
”Onko jokin hullusti?” kolli kysyi.
”Sano sinä. Oletko sinä alkanut sen Ametistin ystäväksi? Enkö minä olekaan sinulle kaikkein tärkein ja rakkain ystäväsi? Ethän sinä petä minua, Cosmos?” kilpikonnalaikukas naaras kysyi suoraan. Hänen vatsassaan muljahteli, kun hän ajatteli sitä, että Cosmos olisi hyvää pataa Ametistin kanssa. Naaras oli syvästi mustasukkainen, eikä tuntenut syyllisyyttä siitä. Hänen ystävänsä ei olisi aito ystävä, jos tämä kaveeraisi muiden kissojen kanssa suunnitelman ulkopuolella.
//Cosmos?
