Rubiini
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Hahmon sijainti:
//Tuntematon alue
Pähkinän vointi huolestutti Rubiinia suunnattomasti. Etenkin kun naaras kertoi sairautensa tuovan mukanaan kipuja. Rubiini toivoi, että olisi osannut auttaa ystäväänsä, parantaa hänet, mutta hänellä ei ollut sellaisia taitoja. Niinpä hän joutui vain katsomaan sivusta, kun naaraan valo hiipui päivä kerrallaan.
”Minulla menee ihan hyvin, älä sinä minusta huoli”, Rubiini vastasi Pähkinälle tämän kysyessä puolestaan hänen vointiaan. Hän väläytti naaraalle lempeän hymyn, jonka taakse hän yritti parhaansa mukaan kätkeä huolensa ystävästään. ”Odotan kyllä innolla sitä, että pääsemme määränpäähämme. Siellä on varmasti paljon kaikenlaista koettavaa ja nähtävää!”
Pähkinä hymähti hiljaa. ”Niin varmasti on.”
”Voimme sitten tutkia paikkoja yhdessä”, Rubiini maukui ja pani saman tien merkille muutoksen Pähkinän olemuksessa. Naaras tiesi selvästi jotakin, mitä hän ei. Hän halusi kuitenkin luottaa siihen, että tämä kertoisi hänelle, mikäli jokin oli vialla, eikä siksi ruvennut painostamaan häntä puhumaan.
Saalistajat olivat palanneet retkeltään vähän aikaa sitten. Päivänsäde jakoi yhteisön jäsenille ruokaa, ja kun kaikki olivat syöneet, Keijukainen käski kaikki liikkeelle. Rubiini käveli Pähkinän vierellä. Hän halusi uskoa, että heitä kumpaakin odottaisi kirkas, parempi tulevaisuus, jossa ei ollut kipuja tai murhetta.
//Jos haluat vielä jatkaa Pähkinällä, niin voisit vaikka skipata ajassa ne tonne missä Päivänsäteen ja Keijukaisen tarinoissa mennään x)
