Päivänsäde
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön kaksijalkala
Vääntelin hännänpäätäni levottomana odotellessani läpinäkyvän kaksijalkojen rakennelman ulkopuolella, kun Härmä jutteli ilmeisesti vanhalle tuttavalleen pesän sisällä. Pidin kaksikkoa tiukasti silmällä. En ollut tiennyt Härmällä olevan tovereita Yhteisön ulkopuolella, mutta toisaalta en tainnut tietää kollista oikeastaan mitään muutakaan. Minulle riitti tieto siitä, että hän oli uskollinen Yhteisölle ja hoiti velvollisuutensa parantajanani.
Vähän ajan kuluttua levottomuuteni muuttui kuitenkin epäluuloisuudeksi. Mikä heillä kesti? Miksi Härmä ei ollut tuonut kissaa jo näytille luokseni? En ollut niin tyhmä, ettenkö olisi pannut merkille mahdollista ylivoimaa, mikäli Härmä yhtäkkiä päättäisi kääntää minulle selkänsä ja yrittäisi jotakin typerää tämän muukalaisen kanssa. Minun oli saatava tietää, missä mentiin ja valmistauduttava mahdolliseen selkäänpuukotukseen.
Tassutin Härmän ja vieraan naaraan luokse läpinäkyvään pesään. Tabbykuvioinen kissa kavahti silminnähden minut nähdessään. Selvä juttu – edessäni ei seisonut mikään urhoollisuuden perikuva. Yksinään tuosta tappijalasta ei olisi minulle harmia.
Tilassa vallitsi outo, jännittynyt tunnelma. Hetkeen kukaan ei sanonut mitään, mutta olisin voinut vaikka vannoa, että Härmä yritti käydä tuttavansa kanssa jonkinlaista telepaattista keskustelua. Panin kuitenkin merkille, että naaraan silmät tavoittelivat katseellaan kaikkea muuta kuin Härmää.
“Sanoit, että tiedät tämän kissan.” Vilkaisin parantajakollia, jonka ilme oli muuttunut ankaran keskittyneeksi. Nyt oli Härmän näytön paikka.
“Hän on Kanerva”, Härmä sanoi ja siirtyi pesän oven eteen. Nykäisin viiksiäni tyytyväisenä hänen valintaansa. En joutuisikaan taistelemaan kahta vastaan yksin vaan tarpeen tullen kaksin yhtä vastaan. “Hän on vanha mentorini.”
“Oletan hänenkin olevan siis parantaja”, murahdin ja siristin silmiäni tutkiessani Kanervaa tarkemmin katseellani. Naaras vetäytyi syvemmälle turkkiinsa ja luimisti korviaan. “No, Kanerva, Härmä saa luvan esitellä sinulle uuden kotisi. Sydämeni suorastaan tikahtuu, kun saan tällä tavalla yhdistää entisen mentorin ja oppilaan.” Hymyilin ivallista hymyä ja kiersin Kanervan sivulle. “Sinä voit kipittää kiltisti välissämme kotimatkan ajan. Samalla kuulisin mielelläni kaiken sinun ja Härmän yhteisestä historiasta.” Loin Härmään terävän katseen. Minua kiinnosti nyt enemmän kuin koskaan kuulla lisää Härmän taustoista, kun selvästi kriittinen pala hänen menneisyydestään oli eksynyt Yhteisööni.
//Härmä?
KP-boosti käytössä
