Roska
//Kirjoittaja: Elandra
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Katsoin Cosmosta rauhallisella ilmeellä, mutta sisälläni myrskysi. En pitänyt siitä, että hän esitti minulle niin henkilökohtaisen kysymyksen:
”Oletko sinä sellainen parantajakissa, joista isäni kertoi meille?”
Se, että joku halusi tietää jotakin minusta, minun elämästäni ja henkilökohtaisista asioistani sai minut ahdistumaan. Mitä vähemmän muut tiesivät minusta, sitä huomaamattomampi olin ja sitä enemmän sain olla rauhassa. En kaivannut muiden seuraa, jutustelua tai läheisyyttä. Nautin yksinolosta ja sivusta seuraamisesta, kaikista vähiten halusin olla kenenkään huomion keskipiste. Ravistelin päätäni.
”En ole, ei Kujakissayhteisössä ole sellaisia kissoja”, vastasin yhtä rennosti kuin kuvittelin Härmänkin vastaavan. En valehdellut, se oli täysin totta. Vaikka osasinkin muutaman parannustempun ja yrtin, en minä ollut parantaja. Olin vain Roska, aivan tavallinen Kujakissayhteisön jäsen. En ollut erityinen kuten klaanien parantajat. Cosmos näytti pettyneeltä, eikä vastaukseni selvästi tyydyttänyt pienen pennun uteliaisuutta. Aloin käydä hermostuneeksi, mutta yritin peitellä sitä parhaani mukaan hymyilemällä kohteliaasti harmaaturkkiselle pennulle ja pakottamalla häntäni pysymään paikoillaan.
”Aijaa, no miksi sinä sitten parannat muita?” Cosmos kysyi terävällä äänellä. Kirosin mielessäni. Miksi olin joutunut tällaiseen tilanteeseen? En voisi leikkiä täysillä Härmää, sillä tulisin elämään tämän raivostuttavan kakaran kanssa loppuikäni Yhteisössä. Jos alkaisin esittämään Härmää, se kyllä paljastuisi lopulta kaikille ja muiden huomio kääntyisi vain minuun.
”Koska he tarvitsevat apua ja Yhteisökin hyötyy tästä. Tavallisesti Härmä hoitaa enemmän näitä juttuja, mutta hän on nyt poissa ja Päivänsäde pyysi, joten autoin sinua tällä kertaa”, vastasin rauhallisella äänellä. En halunnut enää jatkaa keskustelua, mutta tiesin että pennun käskeminen pois aiheuttaisi vain ongelmia. Olisi päästävä hänestä eroon jotenkin siististi ja ilman, että pentu pitäisi sitä liian tylynä.
”No niin, tässä taisivatkin olla kaikki vammasi tällä erää? Vai oliko sinulla vielä muuta parannettavaa?” esitin kysymyksen ja kohtasin pennun erivärisen katseen.
//Cosmos?
