Ruusunen
//Kirjoittaja: Käärmis
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Tietenkin kolli kuuli mitä Ruusunen lipsautti ja ryhtyi raivoamaan. Ruusunen katsoi tätä hiljaa ja antoi kollin valittaa. Pian hän kuitenkin juoksi ulos leiristä ja naaraan karvat nousivat pystyyn. Hän ei saisi kadottaa tuota pentua tai hän voisi joutua ongelmiin! Lähistöllä ei ollut ketään, jota pyytää mukaan, joten hän lähti kollin perään yksin. Naaraan turkki väreili, kun hän tiesi tekevänsä väärin. Jos joku saisi hänet kiinni yksin leirin ulkopuolella, häneen ei varmaan enää koskaan laskettaisi luottamusta. Ruusunen hiipi varovasti tunnelin ulos. Hän huokaisi syvään ja onnekseen huomasi pienen kolli saman tien ulkona. Nyt naaras huokaisi jo helpotuksesta. Hän hiipi lähemmäs kollia ja huomasi tämän ihmettelevän ulkomaailmaa silmät suurina. Ruusunen oli jo täysin unohtanut, tämä kolli ei ollut vielä kertaakaan käynyt leirin ulkopuolella.
“Hei, öhm… Päivänsäteen pentu. Olen pahoillani. Olin varmaan vain ööh… ärsyyntynyt häviöstä”, naaras yritti muodostaa pahoittelua. Hän ei ollut kauhean tottunut pyytelemään sen enempään anteeksi, joten tilanne oli hänestä hyvin vaivaannuttava. Ruusunen meni aivan kollin viereen eikä antanut tälle aikaa vastata. Hän istahti siihen ja laski häntänsä tämän selälle.
“Tämä urhoollinen ja taidokas kolli ei kerennyt esitellä itseäni. Ja itse asiassa sama omalla kohdallani. Minun nimeni on Ruusunen”, naaras kuiskutti lempeästi kollin korvaan. Ruusunen yritti saaha kollin lepyteltyä ja lähtemään takaisin sisälle. Hän ei ollut varma mitä tehdä pentujen kanssa, mutta toivoi tämän toimivan.
//Cosmos
