Ruusunen
//Kirjoittaja: Käärmis
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Ruusunen oli nukahtanut, mutta heräsi, kun Kaunokki käpertyi hänen vierelleen nyyhkyttämään. Pieni naaras nosti itkuisen katseensa Ruususeen. Ruusunen katsoi häntä lempeästi ja kääri häntänsä tämän ympärille.
“Shh shh… miksi itket?” hopeanharmaa naaras kysyi tältä varovasti.
“Näin painajaista… ethän sinä vihaa minua”, kermanvärinen nuorukainen mumisi.
“Mitä?! En koskaan vihaisi sinua. Saatan olla välillä turhautunut tai äreä, mutta se ei tarkoita, että vihaisin sinua”, Ruusunen naukui ja silitti nuoremman naaraan selkää. “Nuku nyt niin aamulla otetaan muutama kissa mukaan ja haetaan jotain syötävää.”
Kaunokki nyökkäsi hieman.
Hetken päästä nuoren naaraan hengitys hitaantui ja tasaantui ja tämä nukahti. Ruusunen katseli häntä hetken ja ryhtyi sitten itsekin nukkumaan.
Ruusunen heräsi kosketukseen kyljessään. Hän nosti päätään ja huomasi katsovansa Urhoa suoraan silmiin. Naaras värähti jalkeille ja häntä vasten nukkunut Kaunokki raotti silmiään nähdäkseen mitä on tekeillä.
Ruusunen kallisti päätään silmiään epäilevästi siristäen. Urho kuitenkin vain katseli häntä vakaasti, iloisesti hymyillen.
“Mitä sinä haluat?” Ruusunen tiuskaisi. Urho työnsi käpälällään puoliksisyötyä lihaa kahta naarasta kohti.
“Toin teille ruokaa. Löysin sen roskien seasta. Olen jo itse syönyt joten ajattelin vain tuoda sen teille”, kolli kertoi. Ruususta nolotti hieman hänen käytöksensä, mutta ei tietenkään myöntänyt sitä.
“Häivy”, hän tokaisi Urholle muutaman silmänräpäyksen päästä. Kolli lähti lapojaan kohauttaen ja Ruusunen kääntyi Kaunokkia kohti.
“Hyvää huomenta”, naaras naukaisi hymyillen ja asettui makuulle Kaunokin viereen.
“Huomenta”, Kaunokki naukaisi iloisesti, mutta hivenen väsyneesti.
“Urho toi ruokaa kuten varmaan kuulit. Jaetaanko se yhdessä?” Ruusunen ehdotti hymyillen.
//Kaunokki
