Malvaruusu
//Kirjoittaja: Elandra
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisö
Malvaruusu katsoi tympääntyneenä valkoturkkista kujakissaa, joka aivan syyttä suotta epäili kilpikonnalaikukkaan naaraan sanoja. Malvaruusu ei voinut käsittää sitä miksei mokoma uskonut häntä!
”Ettäs kehtaatkin epäillä minun sanojani”, kirjavaturkkinen naaras tiuskaisi ja nosti ylpeänä leukansa pystyyn. Naaras vilkuili halveksuen vanhempaa naaraskissaa, joka näytti olevan tosissaan aiempien sanojensa kanssa.
”Kukaan järkevä ei luota vihollisensa sanoihin sokeasti. Yhteisön reviiri ei kuulu eloklaanilaisille, enkä voi hyväksyä sitä että kuljeskelet täällä vapaasti kertomatta syytä sille. Sen vuoksi sinä lähdet nyt meidän mukanamme Kujakissayhteisön leiriin, Keijukainen saa päättää mitä kanssasi tehdään”, vallkea naaraskissa lausahti Malvaruusun makuun turhan koppavasti. Kujakissayhteisön partion toinen jäsen astui lähemmäs kirjavaturkkista soturia ja alkoi patistaa tätä valkoturkkisen naaraan perään. Malvaruusu kavahti taaksepäin ja kohtasi valkean naaraan silmien terävän katseen.
”Minähän kerroin juuri sinulle syyn!” Malvaruusu naukui kipakasti ja siristi silmiään, ”on oma häpeäsi, jos et usko minua.” Taas joku tönäisi Malvaruusua eteenpäin. Naaras oli kamalan pettynyt siihen, miten häntä kohdeltiin! Hän tekisi kyllä valituksen tälle Keijukaiselle. kuinka nämä kapiset kujakissat eivät ymmärtäneet sitä, miten hienon ja ainutlaatuisen kissan kanssa he olivatkaan tekemisissä.. Malvaruusu aavisteli, että nämä kujakissat olivat vain rivikissoja, jotka eivät ymmärtäneet hyvän päälle. Tämä Keijukaiseksi kutsuttu johtajakissa varmasti ymmärtäisi, että Malvaruusu oli oikea aarre ja ainutkertainen kissa. Kaikki halusivat hänet joukkoihinsa – tai niin naaras itse ainakin uskoi.
Siispä entinen eloklaanilainen päätti lähteä seuraamaan näitä kujakissoja, samalla mulkoillen heitä halveksuen.
//Jatkan Keijukaisella kun kerkeän, mutta Nefirikin saa halutessaan jatkaa jos ehtii ensin
