Mirri

204 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

//Kirjoittaja: Saaga

//Hahmon sijainti:

//Kujakissayhteisön pesä

Tuijotin reittiä epäilevästi. Tiesin, että olisin ennen onnettomuutta päässyt tuon helposti ylös mutta yhden silmän ja erittäin huterien käpälien varassa se ei olisi mitenkään helppo homma. Katsahdin Roihua.
“Haluatko sinä mennä ensin?” pyysin tärisevällä äänellä. Roihu katsoi minua huolestuneesti, mutta nyökkäsi kuitenkin.
“Oletko varma, että haluat yrittää lainkaan? Sinua voitaisiin varmasti auttaa-”
“Ei. Mene nyt vain. Minä pärjään”, totesin. Vakuuttelu ei tuntunut tehoavan oranssiturkkiseen ystävääni, mutta hän tiesi kuinka itsepäinen olin ja antoi vain olla. Naaras katsoi romuja hetken ja loikkelehti sitten miltei vaivattoman näköisesti ylös asti. Olin kateellinen.
“Minun vuoroni”, kuiskasin hiljaa itselleni niin, ettei kukaan kuullut.
“Pystyt tähän.”
Katsoin vielä kerran reittiä terveellä silmälläni ja suunnittelin päässäni mihin loikkaisin ensin. Otin ensimmäisen loikan, sitten toisen, kolmannen. Kaikki sujui – kaikkia oletuksiani vastaan – hyvin mallikkaasti. Pian seisoin jo Roihun vieressä suuren pesän sisällä odetellen Päivänsädettä ja muita. Johtajanaaras loikkasi sisälle nopeasti ja oli pian taas rinnallamme. Roihun luisevat kyljet kohoilivat epäsäännölliseen tahtiin ja hänen silmissään näkyi selvästi kuinka häntäkin oli alkanut pelottamaan. Painauduin naaraan kylkeä vasten hivuttautuen hieman kauemmaksi Päivänsäteestä. Toivoin, ettei naaras huomaisi Roihun pelkoa. Toivoin, ettei hän ollut aikaisemmin huomannut minun pelkoani. Se saattoi olla liikaa pyydetty, sillä tiesin kuinka huono olin piilottamaan tunteitani, mutta aina sai toivoa…
//Päivi?

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *