Cosmos
//Kirjoittaja: EmppuOmppu
//Hahmon sijainti:
//Kujakissayhteisön pesä
Cosmos istuskeli kynsien jäljistä urautuneella lattialla ja katseli kiinteästi takaseinälle päin, jossa Roska tonki parhaillaan parantajien yrttivarastoa. Sen jälkeen naaras loikkasi alas tasolta ja suuntasi Härmän – Päivänsäteen nimittämän toisen parantajan – luokse ja naukui tälle jotakin. Cosmos tiesi sen liittyvän yrttien etsimiseen – se oli nimittäin heidän tekosyynsä poistua pesästä kenenkään kyselemättä ja karata yön pimeyteen.
Härmä nyökäytti päätään, ja hetken kuluttua Roska oli kääntynyt skannaamaan ympäristöä keltaisella katseellaan. Lopulta se pysähtyi Cosmokseen ja tämä käveli hänen luokseen ilmoittamaan, että he lähtisivät etsimään yrttejä.
Cosmos yritti peitellä innostustaan näyttämällä mahdollisimman nyrpeältä. ”Onko ihan pakko? Niin mälsää!” hän näytteli ja nyrpisti nenäänsä. Roska väläytti hänelle terävän katseen – Cosmos ei osannut sanoa, oliko sekin näytelty vai merkki kollille tukkia kuononsa oikeasti. Hän voihkaisi hiljaa, nousi tassuilleen ja lähti löntystämään naaraan perässä pesän uloskäyntiä kohti. Samalla hän yritti estää suupieliään nykimästä ylöspäin.
Kun he olivat päässeet ulos ja tarpeeksi kauaksi pesästä, Cosmos ravisteli itseään ja antoi innostuksensa taas näkyä. ”Vihdoinkin! Olen odottanut tätä niin pitkään!” hän hihkaisi ja pyrähti innostuksissaan pari askelta eteenpäin. ”En malta odottaa, että pääsemme pois täältä!”
Roska huiskautti häntäänsä varoittavasti. ”Pidä vähän pienempää ääntä. Lähistöllä saattaa olla muita yhteisöläisiä, ja jos suunnitelmamme selviää heille, emme taatusti saa enää koskaan astua varpaallakaan pesän ulkopuolelle”, naaras maukui hiljaa.
”Älä nyt, ei täällä ketään ole”, Cosmos puhahti ja jatkoi rentoa tallustelua naaraan vierellä. Hän oli niin iloinen, että olisi voinut vaikka lehahtaa lentoon. Pian hän näkisi taas isänsä ja veljensä – perheenjäsenensä, jotka eivät kohdelleet häntä kuin roskaa!
//Roska?
