Pähkinä
//Kirjoittaja: Saaga
//Hahmon sijainti:
//Kuolonklaanin reviiri
(TW sairaskohtaus, tappamisesta puhuminen ja kivut)
Kivut olivat yltyneet ja Pähkinä oli käynyt heikommaksi. Rubiini selvästi aisti apeuden ystävässään ja yritti auttaa tätä mutta Pähkinän elonliekki sammui hiljalleen. Yö oli kylmä ja Pähkinä makasi kuolonkankeana maassa hytisten. Rubiini istui hänen vierellään.
“Oletko kunnossa?” Rubiini naukui huollissaan kähisten. Pähkinää ravisteli kivun aalto ja hän jännittyi vikisten kivusta laakkaamatta.
“Rubiini”, Pähkinä kähähti kivusta.
“Pähkinä? Mitä nyt?” Rubiini naukui hätäisesti. Pähkinä ei pystynyt vastaamaan, kun häntä sattui taas. Se tuntui kuin joku tai jokin olisi raadellut hänen sisuksiaan ja hän huusi – huusi apua ja vain suoraa kurkkuhuutoa.
“Päästä minut tästä… En parane enää… Sinun täytyy tehdä se.” Pähkinä naukui kivun täyteisellä äänellä. Häntä raastoi kipu ympäri kehoa se oli hirveää! Rubiinin täytyisi auttaa.
“Ole kiltti. Tapa minut!” Pähkinä ähki.
“Olet paras ystäväni. Parhaat ystävät auttavat tälläisissäkin asioissa. Eivätkö autakkin?” Pähkinä naukui vetoavasti. Kipu iski taas ja raateli häntä sisältä vieläkin pahemmin.
“En voi”, Rubiini sanoi hiljaa.
“Ole kiltti”, Pähkinä aneli kivusta lasittunein silmin.
“Haluan pois tästä kivusta!” hän sanoi ja vavahteli raskaasti kivun takia.
//Rubiini?
