Fetus
//Kirjoittaja: Tipu
//Erakko |
Kolli oli siis tosissaan kantanut minut rajalle, josta tosissaan toinen kissa oli saapunut hätiin. Motiivia tekoihini kysyttiin taas. Olisin voinut taas pinkoa juoksuun, mutta tiesin että jos tekisin niin, tuo kolli nappaisi minut takaisin kantoon, eikä minusta ollut vastusta kamppailemaan häntä vastaan.
”Olen fetus, sabotoin Kuoloklaanin aluetta, enkä ole niin tyhmä etten sitä haistaisi, tajusin sen jo itse”, Tokaisin naaraalle, sukaisten pari törröttävää karvaa, katsoen kaksikkoa.
”Löysin hänet varastettu saalis suussaan, hän repi sen silpuksi”, Aavevarjo selitteli. Nyökkäsin katsoen vierasta naarasta. Mikään väitteistä ei ollut väärä, olin tehnyt kaikki nuo, enkä ollut sitä kieltämään.
”Sinun täytyy poistua reviiriltä, sekä tuoda riistaa huomis aamuun mennessä menettämäsi tilalle”, Naaras tokaisi, huokaisin miettien mitä sanoisin naaraalle. Ei tässä ollut paljoakaan tehtävissä, sanoisin kyllä, mutta eri asia mitä tekisin. Ei Aavevarjo minua kiinni saisi, eikä lähtisi luultavasti perääni, joten voittona olisi jatkaminen. Jatkaminen niin kauan kuin pystyisin. Oli turhauttavaa miten niin monta kissaa luotti toisiinsa sokeasti, jossain riistan varastus näkyisi, jos siitä vähentyisivät kissat jotka olivat niin sokeita ääliöitä, se olisi minulle voitoksi. Toisaalta myös heille itselleen hyväksi.
”Selvä”, Murahdin tuohtuneena, tiesin tulevani huomenna takaisin, sekä saalistaisin enemmän. Pitäisin myös huolen etten jäisi kiinni, tai saalistaisin entistä enemmän riistaa. Ihan sama veisikö se koko yön, pitäisin huolen että en olisi helppo vastus kissoille. Katsoin kissa kaksikkoa vielä pieni ärsyyntyneisyys naamallani.
//216 sanaa
//Corona Dakota?
