Amor

288 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Rhiannon kysyi mikä Amoria tarkkan ottaen risoi tässä koko jupakassa. Melkoinen kysymys, jos otetaan huomioon se, että Rhiannon oli juuri tappanut heidän emonsa. Mutta Amorpa oli Amor ja vielä pyörällä päästään:
“No en minä tiedä!!!” Amor ei osannut ajatella juuri nyt mitään muuta kuin sitä, että miten he selviäisivät jäämättä kiinni. Joutuisivatko he lähtemään maanpakoon? Heillä loppuisi laulu lyhyeen, jos Rhiannon oli ollut huolimaton teossaan. Ja muutenkin. Siis anteeksi mitä. Amor ei sisäistänyt tapahtumatta vielä, siksi kai hän suhtautui asiaan niin epäloogisen loogisesti.
“No en tietenkään ole kertomassa Päivänsäteelle. Älä nyt vielä yritä murskata kunniaani kun se minulla on vielä jäljellä.” Rhiannonin vitsailut eivät auttaneet. Kerrankin Amorilla ei ollut hymy herkässä, nyt oli vakava tilanne. Ajatuksissaan Amor painotti kyseistä adjektiivia. Kun Rhiannon ei huomannut veljen vieläkään heltyvän, hän alkoi tonkia heidän viereensä kaatunutta roskista. Naaras huitaisi jonkun esineen Amorin jalkoihin.
“Älä nyt yritä hämätä minua millään rihkamalla. Luuletko oikeasti, että-” Rhiannon nosti kasasta synkän purppuraisen repaleen jonkinlaista läpikuultavaa muovia, “no okei anteeksi vedän sanani takaisin, sinä et ole rihkamaa. Tuohan on varsin viehättävä! Mutta tyst nyt! Lopeta. LOPETA.”
Amor otti palasen Rhiannonilta käpäliensä juuriin, mutta piti silmiään kiinni. Hän ei voinut nyt harhautua. Silti hänen ajatuksensa harhailivat kauniisiin kuviin, tyylikkäisiin varjoihin, joissa hän, Amor kulkisi killutin kaulassaan säkenöiden. Hän oli niin typerä hupakko! Amor hieroi otsaansa.
“Miten sinä siis teit sen. Tapoit Lyran. Jäikö paikalle mitään sinuun viittaava? Taisteliko emo” tässä kohtaa Amorin oli karaistava kurkkuaan, oli paljon helpompi viitata kuolleeseen kissaan etäännyttäen tämän nimellä, “vastaan? Jäikö hänen kynsiensä väliin turkkiasi. Sinun on nyt terästettävä muistiasi oikein kunnolla. Ja kun palaamme, menemme Lyran luokse oitis. Siinä ei ole mitään epäilyttävää, olemme surulliset pennut. Mutta samalla tarkistamme tilanteen.”
Amor ei kuitenkaan halunnut palata pesälle vielä pitkään aikaan.

//Rhiannon? 😉

Author: Lonkero

Kirjoittaja: Lonkero