Ampiaispentu
Kirjoittaja: Elandra
Hymyilin veikeästi Kultatassulle. Olin aina pitänyt häntä sellaisena ystävänä, johon pystyi tukeutumaan aina. Hän oli aina auttanut kaikkia parhaansa mukaan. Olin aika varma, että hän siirsi suuren vastuunsa nyt minun harteilleni. Se oli äärimmäisen suuri kunnia, ja tekisin kaikkeni ollakseni sen arvoinen.
”Minä lupaan huolehtia kaikista muista pentutarhalla, niin sinä voit huoletta keskittyä koulutukseesi. En kuitenkaan tiedä, miten pystyn nauttimaan tästä ankeudesta! Sinä saat vaellella metsissä ja nummilla, kun me joudumme lojumaan täällä”, huokaisin turhautuneena ja laskin katseeni maahan. Samassa minulla välähti. Nostin nopeasti vihreän katseeni Kultatassuun. Kasvoilleni kohosi virne, jonka Kultatassu tunnisti. Naaraan lämmin katse muuttui nopeasti huolestuneeksi.
”Mitä sinä nyt keksit, Ampiaispentu?” hunajanvärinen naaras kysyi varovaisesti, ikään kuin ennustaen, ettei tulisi pitämään ehdotuksestani. Sellainen Kultatassu oli, hän arvasi heti, jos suunnittelin jotain. Vilkaisin nopeasti ympärilleni; ketään ei ollut välittömässä läheisyydessämme. Sitten kumarruin lähemmäs Kultatassua kuiskatakseni hänelle ideani:
”Sinähän voisit vähän esitellä minulle reviiriä, niin voisin sitten oppilaana olla vähän enemmän kartalla kaikesta.”
//Kulta?
// 154 sanaa
