Ampiaispentu
Kirjoittaja: Elandra
Olisin voinut kiljua riemusta, kun Kultatassu suostui ehdotukseeni!
”En tietenkään. Ihan nopeasti vain!” hihkaisin vastaukseksi naaraalle. Käännyin katsomaan pentutarhan suuntaan. Mehiläispentu ja Kimalaispentu istuivat emomme vierellä. Mehiläispentu näytti kertovan jotakin, kun emo ja Kimalaispentu kuuntelivat niin tarkkaavaisesti. Välillä emon vaaleanvihreä katse harhautui minun ja Kultatassun suuntaan. Äh! Hän tietenkin tarkkaili meitä.
Minttuliekki oli kadonnut leirin pääaukiolta kaiketi takaisin pentutarhalle Talvikkipennun ja Laventelipennun kanssa.
”Menemmekö me nyt heti? Emo näyttää tarkkailevan meitä”, sanoin kääntäen pääni Kultatassun puoleen. Huomasin, että ystäväni vihreä katse oli myös kääntynyt Korppisiiven ja sisaruksieni suuntaan.
Kultatassu ei ehtinyt vastata mitään, kun kuulin askeleiden lähestyvän takaani. Emo oli noussut paikaltaan ja käveli nyt kohti meitä. Arvasiko hän, että suunnittelimme jotain? En haluaisi kertoa suunnitelmasta hänelle, koska sitten myös Kimalaispentu ja Mehiläispentu haluaisivat mukaan. Vaikka rakastinkin heitä, halusin kokea tämän seikkailun ihan vain Kultatassun kanssa.
”Ilma alkaa viiletä, joten me menemme takaisin pentutarhan suojaan. Tuletko sinäkin?” emo esitti kysymyksen ihan kuin tilauksesta! Pudistin nopeasti päätäni.
”Menkää te vain, minä jään ulos Kultatassun kanssa”, vastasin nopeasti ja käänsin katseeni Kultatassun puoleen. Naaras nyökytteli päätään.
”Hyvä on. Älä pidättele Kultatassua liian pitkään”, emo naukui lämpimällä äänellään puskiessaan otsaani.
”Ei minulla ole mihinkään kiire”, Kultatassu totesi. Korppisiipi käänsi meille selkänsä ja suuntasi takaisin pentuetovereideni luokse. Kolmikko katosi karhunvatukkapensaikon suojissa sijaitsevaan pentutarhaan. Käännyin taas Kultatassun puoleen.
”No, miten on? Menemmekö nyt vai joskus toiste?” kysyin riemuissani.
//Kulta?
// 223 sanaa
