Aurinkotassu
Kirjoittaja: Ruska
”Käymme tutustumassa reviiriin.” Hiilihammas vastasi, ja lähti samalla kohti piikkiherne tunnelia. Kipitin sinnikkäästi Hiilihampaan kannoilla. ”Matkan aikana voin näyttää sinulle joitakin saalistusliikkeitä, sillä meidän täytyy joka tapauksessa jossain välissä pysähtyä syömään jotain.” Hiilohammas sanoi ja katsoi minua.
”Kyllä, ymmärrän.” Sanoin yrittäen pysyä rauhallisena, vaikka mieleni teki syöksyä metsään ja kirmata nummilla. Minun piti taas rauhoitella itseäni, ei ensimmäisissä harjoituksissa Aurinkotassu, EI! Ravistin päätäni ja kaikki sähläys valui pois. Olimme jo leirin ulkopuolella.
”Vau! Hehkäisin innoissani kun katselin maailmas. ”En tiennyt että maailma on näin kaunis ja suuri!”. Hiilihammas naurahti minulle hiukan, mutta pysyi vakavana. Saavuimme joelle, jatselin jäätynyttä jokea kiinnostuneena.
”Mene astinkiviä pitkin.” Hiilihammas sanoi ankarasti. ”Etten vain joudu poimimaan sinua jääkylmästä vedestä. Värähdin ajatuksesta, jääkylmää vettä.
”Kyllä Hiilihammas!” Sanoin ymmärtäväisesti, mutta hiukan pelokkaasti. Kävelin Hiilihampaan perässä astinkiville. Nostin tassuni kivelle, ja pian olin toisella puolella. Hiilihammas tuli perässäni.
”Pian saavumme koivu metsään.” Hiilihammas sanoi ja osoitti valkeita puita edessäpäin. Nostin hymyn naamalleni, koivut olivat kauniita. Kävelimme koivumetsään, ihastelin puita. Ne olivat kauniita, näyttävätköhän ne kauniimmilta viherlehtisin?
”Aurinkotassu! Älä unelmoi.” Hiilihammas torui hiukan huvittuneena. ”Sinun pitää keskittyä kierrokseen.
”Kyllä Hiilihammas.” Sanoin ja hymyilin hiukan. Pysähdyun äkisti paikoilleni, vatsassa oli outo tunne. Minulla taisi olla nälkä. En ollut syönyt tänään mitään, vaikka oli aamu ei siitä eilisestä myyrästä apua ollut.
”Hiilihammas? Minulla on nälkä.” Sanoin kollille joka paineli lujaa vauhtia edelläni. Hän pysähtyi ja kääntyi minua kohti.
//226
//Hiili?
