Aurinkotassu
Kirjoittaja: Ruska
Katselin kun Sypressitassu ui joen yli, nyt olisi minun vuoroni. Katselin vettä epävarmana, ja väläytin Hiilihampaalle pelokkaan katseen. ”Hyvin se menee, siitä vain uimaan”, tummanruskea kolli rohkaisi ja tuuppasi kylkeäni. Hymyilin varovasti ja laskin käpäläni veteen, se oli viileämpää kuin luulin. Värähdin kun laskin molemmat etu tassuni veteen. Pian olin vatsakarvojani myöten vedessä. Potkin jaloillani, niin kuin Korppisiipi oli äsken ohjeistanut Sypressitassua. Naaras kehui oppilastaan vastarannalle, mutta Sypressitassu katseli uteliaana suoritustani. Sain hädin tuskin pidettyä leukaani veden pinnalla, potkin lujempaa etten uppoaisi pohjaan. Olin melkein vastarannalla, kun tassuni pettivät. Uppsin veteen kokonaan, nousin pian pintaan potiimalla rajusti, ja vedin itseni rannalle. ”Sinun täytyy vielä harjoitella Aurinkotassu, et hallitse tassujasi kunnolla”, Hiilihammas sanoi arvionsa. Katselin hiukan nolona suuria tassujani. Miksi? ”Ei se haittaa, eivät kaikki ole hyviä uimaan”, Sypressitassu lohdutti myötätuntoisesti. Väläytin hänelle vinon hymyn. ”Varokaa!” Ulvaisin huvittuneena ja ravistin turkkiani. Korppisiipi ja Hiilihammas perääntyivät nopeasti, Sypressitassu ei ehtinyt karkuun. ”Hei! Ei ole kivas!” naaras naukaisi huvittuneena. Ja läiskäytti tassullaan joen vettä, niin että vettä lensi päälleni. ”Eipäs aleta pelaamaan vesisotaa”, Korppisiipi muistutti huvittuneena. Naurahdin ja katsoin hymyillen Sypressitassua. ”Lähdetäänkö leiriin?” Sypressitassu kysyi Korppisiiveltä uteliaaan oloisena. ”Kyllä lähdetään, harjoittelut saavat nyt loppua tältä päivältä”, Korppisiipi vastasi ja tassutti eteenpäin. Kävelin mestarini Hiilihampasn perään rennosti, minulla ei ollut mitään kiirettä. Minua hiukan palelsi kun tuuli osui vielä märkään turkkiini, onneksi aurinko vielä paistoi. Ennen kuin huomasinkaan, seisoimme leirissä. ”Saatte syödä”, Hiilihammas naukaisi, ennen kuin käveli tiehensä. Katsahdin Sypressitassua hymyillen. ”Jaetaanko saalis?” kysyin lempeällä äänellä.
// Sype?
