Haavepentu / Kharon
Kirjoittaja: Elandra
Kharon seurasi hämillään sitä, miten raidallinen kissa esitteli itsensä ja esitti kysymyksen, johon pentu ei ennättänyt vastata, kun Lieskakajo jo ehdotti leikkimistä. Kharon ei koskaan ollut leikkinyt lumella, mutta emo oli heittänyt hänelle ja Deimokselle muutaman kerran sammalpallon. Siinä kollipentu ei ollut ollut yhtä hyvä kuin hänen veljensä, ja leikki olikin loppunut lyhyeen.
Laikukas pentu vilkaisi emoaan ja veljeään, jotka istuivat yhä pentutarhan edustalla. Isäkin oli saapunut paikalle, ja keskusteli nyt huolestuneen näköisenä emon kanssa. Ilmeisesti Ruskatassua ei oltu löydetty. Kharon ei jaksanut mennä kuuntelemaan vanhempien valitusta kadonneesta oppilaasta, joten tämä kääntyi Lieskakajon puoleen.
”Leikitään vain”, Kharon lupautui virnistäen. Pentu iski käpälällään maassa olevaa lumipalloa. Kharon oli iloinen, kun pallo lähti vauhdilla liikkeelle kohti punertavaa kollia. Leveä hymy piirtyi valkean pennun kasvoille. Hän seurasi tarkasti, kuinka Lieskakajoksi esittäytynyt soturi iski yhä liikkuvaa palloa niin, että se sinkosi takaisin kohti Kharonia. Iskun voima oli niin kova, että lumipallo kohosi ilmaan. Vaikka Kharon koitti nousta takajaloilleen saadakseen sen kiinni, pallo kiisi hänen ylitseen. Pentu menetti tasapainonsa ja kaatui hankeen.
Pakokauhu oli vähällä vallata pienokaisen, kun tuo rämpi ylös koskemattomasta hangesta. Pentu tunsi hampaat niskanahassaan, ja pian tämä olikin takaisin polulla. Kharon kääntyi ärsyyntyneenä hänet pystyyn nostaneen Lieskakajon suuntaan ja ravisteli lumista turkkiaan.
”Ihan typerä leikki! En tahdo leikkiä tätä enää”, Kharon luovutti ja potkaisi käpälällään lunta. Samalla pentu toivoi, etteivät muut eloklaanilaiset olleet nähneet hänen kaatumistaan. Se olisi äärimmäisen kiusallista, ja muut muistaisivat hänet varmasti aina kissana, joka kaatui hankeen.
//Lieska?
// 238 sanaa
