Hiilihammas
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Arvostin Mesitähden sanoja todella. Viime aikoina olin tuntenut oloni hieman turhaksi ja jopa syylliseksi nähdessäni, miten Mesitähden kaksi pentua kasvoivat ilman kolmatta sisarustaan. Kenties, jos olisin ollut parempi roolimalli Tyrskytassulle, kun tämä oli ollut vielä pieni, näin ei olisi koskaan käynyt. Kuitenkin sisimmässäni tiesin, ettei tapahtunutta voinut enää muuttaa ja tämä oli se todellisuus, joka meidän olisi vain nieltävä.
”Kiitos”, sanoin hieman käheästi. ”Sinä todella olet hyvä päällikkö.”
Mesitähti hymyili minulle kiitollisena, ja minä vastasin hänen hymyynsä aivan yhtä arvostavasti. Tämän jälkeen me jatkoimme matkaa rajan viertä pitkin, kunnes otimme jälleen suunnaksi leirin.
En ollut ehtinyt syödä vielä aamupalaa, joten vatsani kurisi. Olin kuulevinani muutaman muunkin tyhjän vatsan valituksen takaani, mikä ei ollut ihme, sillä kaikki olivat suoraan herättyään lähteneet partioon.
Aurinko kipusi taivaalla kohti lakipistettään. Sen säteet lämmittivät yhä, mutta eivät niin paljon kuin muutama neljänneskuu sitten. Kylmentynyt tuuli ja hiljalleen ruskistuvat lehdet lupailivatkin lehtisateen tuloa. Onneksi ruokaa riittäisi vielä seuraavien kuiden ajan runsaasti, ennen kuin paksu lumipeite sataisi maahan.
”Ajattelin käydä tervehtimässä Korppisiipeä ja Minttuliekkiä”, sanoin Mesitähdelle ollessamme melkein piikkihernetunnelin kohdalla. ”Haluaisitko tulla mukaan? Voisimme viedä heille vähän aamiaista ja syödä siinä samalla itsekin.”
//Mesi?
//186 sanaa
