Hiilihammas
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Mesitähden vastaus tuli minulle hiukan yllätyksenä vaikka olinkin iloinen siitä, että hänellä meni kertomansa mukaan hyvin. Minun oli jotenkin vaikea käsittää sitä, miten kaiken sen jälkeenkin päällikkö jaksoi pitää näkymänsä tulevaisuudesta positiivisena ja jatkaa elämäänsä. Toisaalta, ehkäpä siitä syystä juuri hän oli päällikkö. Jos klaanin pää olisi vaipunut synkkyyteen, mitä toivoa muillla olisi ollut?
Oli sinänsä lohduttavaa kuulla, etten ollut ainoa, joka kaipasi jotakuta rakastaan. Mesitähden avoimuus kaipauksestaan kumppaniaan ja sisartaan kohtaan kosketti sydäntäni. Minäkin kaipasin päivittäin rakkaimpiani, jotka olivat jo liittyneet Tähtiklaaniin.
“Totta puhuen, ei kovin hyvin”, suustani pääsi naurahdusta muistuttava ääni, mutta se oli vailla iloa. Vedin henkeä ja yritin estää ääntäni värisemästä. “Olen yrittänyt jatkaa eteenpäin, mutta minun on vaikea päästä yli tästä tunteesta, joka syö minua sisältäpäin. Minulla on ihan kamala ikävä Ampiaispistoa ja Sarastustassua. Jopa isääni, vaikka me emme olleetkaan niin läheisiä. Minua hävettää, koska minusta tuntuu, että viime aikoina olen ollut klaanille enemmän taakka.”
//Mesi?
KP-boosti käytössä
