Hilehuurre
Kirjoittaja: Koivu
Lieskakajon poistuttua Hilehuurre oli jäänyt Leimusilmän kanssa kahden. Parantaja oli silminnähden vaivaantuneen oloinen hipelöidessään yrttejä, jotka olivat hetkessä järjestäytyneet kahteen pinoon kuin itsestään. Leimusilmä kehotti Hilehuurretta ottamaan niistä toisen.
Hilehuurre noukki yrttikasan hampaisiinsa ja yritti hillitä itseään puremasta hampaitaan niihin. Klaani tarvitsi yrttejä. Ei niitä voinut syödä huvin vuoksi, soturi muistutti itseään. Onneksi Hilehuurteen ajatukset siirtyivät hetkessä takaisin Leimusilmän ja Lieskakajon väliseen romanssiin. Ei ollut enää epäilystäkään, etteikö kaksikon välillä olisi edelleen jotakin. Hilehuurre oli itse juuri todistanut miten nämä kaksi kollia olivat katsoneet toisiinsa. Hän vilkaisi Leimusilmää, joka näytti edelleen kiusaantuneelta ainakin sen perusteella, että mustavalkoinen kolli tuntui välttelevän hänen katsettaan.
He lähtivät talsimaan leirin suuntaan vierekkäin. Hilehuurre tutki parantajaa katseellaan virne naamallaan, eikä pystynyt enää pitämään suutaan supussa, kun vihdoin tavoitti kollin keltaisen katseen.
”Tuollaista intohimoa on aina yhtä ihana olla todistamassa”, hopeinen kolli maukaisi yrttien välistä.
Leimusilmä näytti hämmentyneeltä.
”Niin… no, yrttien kerääminen on työtäni, mutta pidän siitä-”, Leimusilmä aloitti, mutta Hilehuurre keskeytti hänet.
”Tai pitäisikö sanoa, leiskuvaa rakkautta.”
Hilehuurre iski silmää vitsikkäästi. Leimusilmä hiljeni.
”Onhan hän kieltämättä hyvännäköinen”, Hilehuurre jatkoi pilke silmäkulmassa, tiedostamatta möläytystensä seurauksia.
Leimusilmän pupillit suurenivat, ja Hilehuurre naurahti tajutessaan, että parantaja ei enää voinut luulla hänen puhuvan yrteistä.
”Kuka niin?” Leimusilmä kysyi. Hilehuurre oli kuulevinaan tämän äänen värisevän, muttei ollut varma johtuiko se vain yrteistä, joita parantaja kantoi mukanaan. Parantaja näytti nyt eksyneeltä pennulta.
”Lieskakajo. Sinun salarakkaasi. Ja ihan vain tulevaisuuden varalta: minä itse asiassa omistan silmät ja korvat, eikä korvien välikään ole täysin ontto kuten yleisesti luullaan”, Hilehuurre sanoi ja virnisti vinosti.
Leimusilmä pysähtyi kuin seinään ja yritit putosivat maahan.
//Leimu??!?
KP-boosti käytössä
