Huurresiipi

183 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: Dodock

Tallustelin sotureiden pesästä ulos haukotellen mutta tarkkana jo ympäristöstäni. Nukuin pesän reunamilla ja näin talviöinä minua hiukan paleli, mutta onneksi moni eloklaanista onkin paksuturkkinen, että pysymme lämpimänä.
Vilkuilin ympärilleni ja huomasin valkean, vakavailmeisen Pohjaharhan istuskelemassa leirin seinustalla. Mietin hetken, kehtaisinkohan käydä tuota tervehtimässä. En häntä kyllä kovin hyvin tunne, vain parikertaa olemme keskustelleet enemmän kuin pari sanaa, muttei keskustelumme olleet koskaan venyneet ääripitkiksi. Ehkä vaihtelu voisi virkistää minuakin. Eihän minulla ole oikein ystäviäkään, niin ei kai se haittaisi, jos hankkisi. Aamupartio oli lähtenyt jo, mutta minulla olisi vuoro päiväpartioon. Sen jälkeen saattaisin mennä saalistamaan illemmalla, ellei sitten lunta ala tupruttamaan taas oikein urakalla. Pentuna ajattelin että lumisi olisi parasta ikinä, siihen voisi piiloutua, mutta..Lopulta lumesta ja koko lehtikadosta on tullut inhokkivuodenaikani. Se vain muistutti ikävistä asioista lapsuudestani. Sitten havahduin tosimaailmaan ja muistin tehtäväni.
Sipsutin mahdollisimman asiallisen oloisena lähestulkoon valkoisen kollin luoden hymyn kasvoilleni.
”Huomenta, Pohjaharha.” Tervehdin asiallisena ja istuiduin tuon seuraan.
Sitten vaikenin tajuten tunkeilevani kuin mikäkin rotta tuon lähistöllä.
”Tuota..Anteeksi jos häiritsin..” Naurahdin hermostuneena ottamaan askelia takaisin päin, pakenemaan kauas pois häpeämään. Mutta sitten päätin odottaa kollin vastausta.

//181 sanaa, Pohja?

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *