Huurretassu
Kirjoittaja: Dodock
”Sinun vuorosi. Näytä vaanimisiasentosi.” Mahlahallan ääni kolahti tajuntaani. Olin ihan sekaisin.
Ymmärsin kyllä jotenkuten mitä minulle puhuttiin, Mutta..Se tuntui liian vaikealle. Lopulta päätin yrittää ja mukailla mahdollisimman hyvin. Olin mahdollisimman matalana sekä jännittyneenä yrittäen olla hengittämättä, Ettei minusta tulisi yhtään ääntä. Näin vain Mahlahallan istumasta edessäni. Kuulin joen solinan tarkasti. Mahlahalla katsoi tarkkaavaisesti ja tuli arvioimaan.
”Muuten hyvä, Mutta ei kannattaisi raahata häntää maassa.” Kermanvärinen kolli huomautti mutta ystävällisesti ja kannustavasti. Vedin naamaani vienon hymyn, joka ei ollut varmaankaan kovin onnistunut. Ainakin minusta tuntui siltä.
Yritin uudelleen, Toivoen parasta. Tuntui vaikealta keskittyä yhtä aikaa kaikkeen. Minun oli mieliä kysyä että voisimmeko tehdä jotain muuta..Mutta sitten hän varmaan pitäisi minua laiskana kulkukatin kersana. Olinhan semmoinen. Yritin rauhoittaa itseäni. Heillä tai hänellä ei olisi kumminkaan oikeutta haukkua muita vain heidän sukunsa vuoksi. Hehän päästivät minut klaaniin niin miksi alkaisivat hylkimään vasta nyt? Olin aivan omissa maailmoissani ja olin unohtanut jo että mitä tein. Mahlahalla katsoi minua merkitsevästi.
”Haluaisitko palata takaisin maan päälle?” Kolli kysyi huvittuneena muttei vihaisena.
Heräsin horroksesta kuullessani hänet.
”Ooh..Anteeksi! Yritän nyt oikeasti.” Sopersin hiukan peloissani. Entä jos Mahlahalla olisi vihainen hänelle ja saisi muutkin minulle vihaiseksi? No mutta miksi hän olisi minulle niin mukava? Rauhoitu Huurretassu! Lopulta oikeasti aloin keskittyä ja kaikki alkoi sujumaan paremmin, Ainakin minusta tuntui siltä.
”Onko tämä hyvä ? Ja anteeksi kun olin niin ajatuksissani, Mutta olen vielä hiukan jännittynyt tästä klaani-asiasta.” Parasta oli tunnustaa,Selitin kollille asennossani. Häpesin koska tästä harjoituksesta oli tullut vain typerää hätäilemistä.
// 243 sanaa. En osaa kirjoittaa siis niin antakaa anteeksi.
