Reviirit
Kuolonklaani
Reviiri
Kuolonmetsä
Kuolonklaanin perustaja Viiltotähti on nimennyt reviirillä sijaitsevan metsän Kuolonmetsäksi Kuolonklaanin muutettua nykyisille reviirilleen kauan sitten.
Itäisen metsän alue on lähinnä havumetsää, jossa suurin osa puista on kuusipuita. Metsän aluskasvillisuus on melko olematonta, sillä metsässä on paljon suuria, sammalpeitteisiä kiviä.
Joen läntisellä puolella on sekametsää, jossa kasvaa runsaammin erilaisia lehti- ja havupuita. Pääasiassa kasvavat puut ovat koivuja, leppiä, haapoja, mäntyjä ja kuusia. Sekametsässä aluskasvillisuus on runsaampaa kuin havumetsässä, eikä alue ole niin kivistä kuin havumetsä.
Lehtikuusilaakso
Reviirin itäosassa sijaitsee laakso, jossa kasvaa lehtikuusia. Niiden mukaan laakso onkin nimetty Lehtikuusilaaksoksi. Laakson aluskasvillisuus on rehevämpää kuin Kuolonmetsässä, jonka vuoksi laaksossa usein pidetään erityisesti nuorille oppilaille saalistusharjoituksia; aluskasvillisuus tuo piiloutumismahdollisuuksia, jolloin saalista on helpompi vaania.
Laakso ei ole kovin syvä.
Reviirin itäosa ja ukkospolku
Reviirin itäinen osa on harvapuisempaa kuin metsät. Lehti- ja kuusipuita kasvaa alueella harvakseltaan. Aikoinaan reviirin kaakkoisosassa on ollut tiheäpuinen metsä, mutta kaksijalat ovat vuodenaikoja sitten kaataneet puut. Tänä päivänä metsästä on jäljellä vain kantoalue, jossa on vain muutama pystyssä oleva puu.
Kantoalueen takana sijaitsee ukkospolku, joka toimii Kuolonklaanin reviirin rajana. Ukkospolun takana on myös kantoja sekä metsää.
Kuva: Käärmis
Kuva: Auroora
Hehkulampi, joki ja Kivikukkula (Osa 1)
Kuolonklaanin reviirin läntisessä osassa sijaitsee suurehko lampi. Lammen vesi on viherlehtisin hyvin kirkkaansinistä, jonka vuoksi lampea kutsutaan Hehkulammeksi. Hehkulammen eteläisellä puolella on hiekkaranta, jossa saattaa tavata kaksijalkoja uimassa erityisesti viherlehtisin. Hehkulammesta lähtee pienempi joki, joka laskee leiriin pienenä vesiputouksena.
Kivikukkula ja Kuuluola (Osa 2)
Hehkulammen itäpuolella on Kivikukkula, jossa klaanit pitävät kokoontumisia täysikuun aikaan. Kivikukkulan seinämässä on onkalo, joka vie Kuuluolaan.
Kuuluolaan pääsee myös Eloklaanin reviiriltä maanalaista tunnelia pitkin. Maanalainen tunneli lähtee sekametsästä pienestä onkalosta ja vie aina Kuuluolalle saakka. Kuuluolaan on kuusen juurakossa useita onkaloita, joista suurin osa ei johda minnekään. Päälliköt ja Eloklaanin parantajat saavat täältä yhteyden esi-isiinsä.
Kuva: EmppuOmppu
Kuolonklaanin reviirin ainoa isompi joki kulkee reviirin halki ja laskee Hehkulampeen.
Leiritiedot
Kuolonklaanin leiri sijaitsee Hehkulammesta hieman koilliseen päin. Leiri on kiviseinäinen kuoppa maassa. Seinämät ovat liukkaita ja sammalpeitteisiä, joten niitä pitkin ei pääse kiipeämään ylös. Leirissä ei ole mitään erityistä kokoontumispaikkaa. Päällikkö puhuu yleensä leirin keskustassa.
Leirin pohja on tasaista, kivistä kalliopohjaa. Leirin itäisellä puolella ei ole kallioseinämää, vaan siellä kasvaen piikkihernemuurit toimivat leirin suojana. Leiristä pääsee ulos piikkihernemuuriin rakennettua piikkihernetunnelia pitkin.
Pentutarha / Klaaninvanhimpien pesä
Pentutarha ja klaaninvanhimpien pesä sijaitsevat samassa kolossa leirin kallioseinämässä. Pesä sijaitsee lännessä, eli suoraan sisäänkäyntiä vastapäätä leirin toisella seinämällä kaatuneen kuusen latvan puolella.
Kun pesään astuu sisään, oikealla puolen sijaitsee kuningattarien ja pentujen vuoteet ja vasemmalla nukkuvat klaaninvanhimmat.
Sotureiden ja oppilaiden pesät
Leirin pohja on kaatunut kuusipuu, joka muodostaa oppilaiden ja sotureiden pesän. Ne on erotettu niin, että välissä on erilaisista oksista ja pensaista muodostettu seinämä. Sotureiden pesää pienempi oppilaiden pesä sijaitsee kauempana leirin sisäänkäynnistä kuusen latvustossa. Molemmilla pesillä on omat sisäänkäyntinsä, jotka sijaitsevat parantajan pesän puolella.
Parantajan pesä
Parantajan pesä on pentutarhan tavoin kallioseinämässä olevassa kolossa, ikään kuin kahden valtavan kiven välissä. Hämärään parantajan pesään astuessa saapuu ensin sairasaukiolle, jonka jälkeen tulee yrttivarasto, jossa parantaja nukkuu. Parantajaoppilas nukkuu sairasaukiolla sairaiden kanssa. Pesä sijaitsee kaatunutta kuusta vastapäätä ja sisäänkäynniltä katsottuna oikealla.
Vesiputous ja päällikön pesä
Leirissä on pieni lampi, johon tulee vettä putouksen tavoin. Tämän lammen takana, pentutarhan ja parantajan pesän tavoin seinämän kolossa on päällikön pesä. Pesä on melko pieni, mutta sinne mahtuu hyvin kolme-neljä kissaa.
Lammen reunamilla vesi on matalaa, mutta keskemmäs mentäessä se muuttuu äkkisyväksi.
Leirissä ei siis koskaan ole hiirenhiljaista, sillä vesi laskee lampeen jopa lehtikatoisin pitäen kohisevaa tai lorisevaa ääntä.
Yleisimmät saaliit
tulossa…
Eloklaani
Reviiri
Metsäalueet
Miltei puolet Eloklaanin reviiristä ja koko reviirin pohjoisosa on metsää. Reviirin luoteisosassa sijaitsee koivumetsä. Kaksijalat ovat aikoinaan kasvattaneet metsän koivupuut siisteihin riveihin, mutta jättäneet sitten metsän villiintymään rauhassa. Koivumetsän keskiosassa on pieni kieloniitty, joka on ainoa koivumetsän alue, jossa ei kasva puita.
Koivumetsän rajana toimivan joen itäisellä puolen sijaitsee sekametsä, jonne Eloklaanin leirikin on rakennettu. Joet ovat jakaneet sekametsän kolmeen osaan. Läntisessä metsän osassa sijaitsee leiri, keskimmäinen osa on kaikista pienin ja itäisin osa vie Kuolonklaanin rajalle. Sekametsässä, melko lähellä Kuolonklaanin rajaa ja nummea on maanalainen tunneli, jota kautta pääsee Kuuluolaan.
Nummi
Yli puolet Eloklaanin reviiristä on nummialuetta, jossa ei kasva juurikaan puita. Nummialueella kasvaa jonkin verran pensaita. Viherlehtisin nummialueen ruoho on melko pitkää ja nummelta voi löytää paljon erilaisia kukkia.
Reviirin lounaisosasta löytyy neljä suurta kukkulaa.
Joki, ylityspaikat ja puunrunkosilta
Reviirin halki kulkee yksi suuri joki, jonka virtaus on etelästä pohjoiseen. Joesta lähtee muutamia haarautumia. Joen ylityspaikkoja, eli astinkiviä on enemmän kuin karttaan on piirretty! Kartasta näkee vain suurimmat astinkivet, joita pitkin on helpointa kulkea. Reviirin pohjoisosassa yhden joen ylle on aikoinaan kaatunut puu, joka toimii puunrunkosiltana ja joen ylityspaikkana.
Uintipaikka: Uintipaikalla kissat harjoittelevat uimista. Siinä kohdassa vesi on melko matalaa ja virtaus on kohtuullinen, joten nuorten ja kokemattomienkin uimareiden on helppo harjoitella uimista. Eloklaanissa uimista opetetaan vain silloin, kun vedet ovat kyllin lämpimiä.
Kuva: Elandra
Leiritiedot
Eloklaanin leiri sijaitsee sekametsässä olevalla aukiolla kahden joenhaaran välissä. Matkaa veden ääreen on kuitenkin jonkin verran, eli joki ei ole aivan leirin lähellä. Leiriä ympäröivät korkeat piikkihernemuurit, joita on vahvistettu erilaisilla risuilla ja oksilla.
Sisäänkäynti on lännessä oleva piikkihernetunneli, jonka sisäänkäynti sijaitsee kahden puun välissä ja suurehkon kiven takana. Siitä on yritetty tehdä mahdollisimman huomaamaton, jotta viholliset eivät löytäisi sisäänkäyntiä. Kun piikkihernetunnelin lävitse kulkee leiriin, tulee vastaan suuri aukio, eli pääaukio.
Litteäkivi & Päällikön pesä
Leirin keskellä, suoraan sisäänkäynnistä eteenpäin, on kivi, joka on päältä litteä. Kiveä kutsutaankin Litteäkiveksi, ja se on paikka, jossa päällikkö pitää kokouksensa. Jokainen pentu ja oppilas ansaitsee uudet nimensä Litteäkiven päällä.
Päällikkö nukkuu Litteäkiven alla olevassa kolossa, joka on todennäköisesti ennen ollut ketun pesä.
Sotureiden pesä
Sotureiden pesä on kahden suuren yhteen kasvaneen kuusen juurakossa sijaitsevassa onkalossa maan alla. Sotureiden pesä on kahdessa kerroksessa. Ensimmäinen kerros on juurien alapuolella ja siellä nukkuvat kokemattomammat soturit.
Vanhimmat/kokeneimmat soturit ja varapäällikkö nukkuvat toisessa kerroksessa, joka sijaitsee puiden runkojen sisällä olevassa kolossa. Koloon mahtuu nukkumaan 6-10 kissaa. Yhteen kasvaneiden puiden edessä kasvaa pensas, jonka lävitse soturit kulkevat pesäänsä. Sotureiden pesä sijaitsee jonkin matkan päässä leirin sisäänkäynnistä, sieltä katsottuna vasemmalla.
• Hiilihammas
• Korppisiipi
• Rastaskukka
• Nokkospilvi
• Lieskakajo
Parantajan pesä & Salainen uloskäynti
Parantajan pesä sijaitsee pohjoisessa, kahden suuren kiven välissä aivan sotureiden pesän lähettyvillä. Parantajan pesänä toimivan kahden kiven edessä on karhunvatukkapensas, joka toimii sairasaukiona. Parantaja nukkuu ja säilyttää yrttinsä kahden kiven välissä olevassa kolossa, joka toimii myös hänen omana nukkumapaikkanaan.
Salareitti: Virallisen uloskäynnin lisäksi leirissä on salainen uloskäynti, jota käytetään vain hätätapauksissa. Tästä uloskäynnistä tietävät vain päällikkö, varapäällikkö, parantaja ja pari vanhinta soturia. Toisen kiven alle on muodostunut tunneli, jota kautta pääsee ulos leiristä. Se on kuitenkin peitetty pensailla sekä sisä- että ulkopuolelta.
Oppilaiden pesä
Oppilaiden pesä on huomattavasti yksinkertaisempi kuin sotureiden pesä. Se on erilaisista pensaista rakennettu pesä, joka sijaitsee leirin sisäänkäynnistä katsottuna suoraan edessäpäin, Litteäkiven takana.
Pentutarha & Klaaninvanhimpien pesä
Sisäänkäynniltä katsottuna aivan leirin oikeassa reunassa sijaitsee vierekkäin pentutarha ja klaaninvanhimpien pesä. Sisäänkäyntiä lähempänä on klaaninvanhimpien pesä ja sen vieressä on pentutarha. Molemmat sijaitsevat karhunvatukkapensaan suojissa. Pesät ovat hämäriä ja melko tilavia.
Yleisimmät saaliit
tulossa…
Kujakissayhteisö
Selkeyden vuoksi suluissa on nimityksiä, jotka auttavat hahmottamaan kaksijalkalaa, mutta joiden nimiä kissat eivät tiedä.
Reviiri
Kujakissayhteisö sijaitsee klaaneista katsottuna lännessä päin, lähes kuun kävelymatkan päässä.
Yhteisön reviirinä toimii keskikokoinen kaksijalkala. Kaksijalkalan keskiosassa on korkeita, kivistä rakennettuja kaksijalanpesiä (kerrostaloja), muutama suurempi ukkospolku ja pieniä viheralueita (puistoja). Kaksijalkalan reunoilla on pitkälti vain pienempiä (omakoti-/rivitaloja), puisia kaksijalan pesiä, joita asuttavat yleensä kaksijalat pentuineen.
Kujakissayhteisö on laajentanut reviiriään metsäpartioiden myötä, joten tätä nykyä yhteisön reviiriksi kuuluvat myös sitä ympäröivät metsäalueet.
Leiritiedot
Kujakissayhteisön leirinä toimii melko keskustassa sijaitseva, vanha, ränsistynyt kaksijalan pesä (kerrostalo), jossa ei enää asu kaksijalkoja. Suuri osa pesän ikkunoista on peitetty puisilla lankuilla kaksijalkojen toimesta. Aikoinaan pesä on ollut ulkoa punainen, mutta tänä päivänä väri on haalistunut ja rapistunut. Pesää ympäröi pensaita, jotka ovat kasvaneet epäsiisteiksi ja ylisuuriksi.
Pesän sisäänkäynti sijaitsee sen oikealla puolella olevalla kujalla, joka ei johda mihinkään. Pienellä, hämärällä kujalla on paljon roskaa ja vanhoja roska-astioita ja puisia laatikoita. Niitä pitkin kissat loikkivat pesään sisälle rikkoutuneen ikkunan kautta.
Kujakissojen koti muodostuu suuren pesän kahdesta kerroksesta (yksi suuri huoneisto). Pesään sisälle tullessa päästään alakertaan, jossa nukkuvat kaikki, paitsi johtaja ja kissat, jotka hän on päästänyt yläkertaan.
Alakerta
Alakerta on iso, avonainen tila, jonne mahtuu runsaasti kissoja. Alakerran takaseinällä on koko seinän pituinen taso (ollut ennen keittiö), jota nuoret kissat voivat käyttää esimerkiksi harjoitellessaan hyppimistä. Keittiöstä löytyy myös entinen astiakomero, jossa parantajat pitävät varastoaan.
Sisäänkäynnistä katsottuna, alakerran vasemmalla seinustalla on portaikko, josta päästään yläkertaan. Portaikon vierellä on suuri, lankuilla peitetty ikkuna, jonka raoista näkee kadulle. Myös portaikkoa vastakkaisella seinällä, eli sisäänkäynnistä katsottuna oikealla, on rivi ikkunoita, jotka on myös peitetty lankuilla. Lisäksi alakerrasta löytyy kaksi ovea (keittiöstä molemmat), jotka on myös lankuilla peitetty.
Yläkerta
Yläkerta on huomattavasti pienempi ja yksinkertaisempi kuin alakerta. Se on neliön muotoinen ja sieltä löytyy neljä ikkunaa; kaksi isolle kadulle päin ja kaksi hämärälle kujalle päin. Myös nämä ikkunat on peitetty lankuilla, joskin osa lankuista on miltei irronneet, jolloin johtaja voi nähdä paremmin kujille.
• Arpi
Kujakissayhteisön jäsenet ovat rakentaneet vuoteensa esimerkiksi kaksijalkojen vanhoista kangaspaloista (vaatteista) tai käytännössä mistä tahansa, mikä kelpaa vuoteeksi.
Yleisimmät saaliit
tulossa…
Muita paikkoja
Klaanien läheinen kaksijalkala
Klaanien läheinen kaksijalkala sijaitsee Kuolonklaanin reviiristä katsottuna kaakossa. Kaksijalkala on pinta-alaltaan melko suuri kaksijalkala, mutta korkeita kivipesiä (kerrostaloja) siellä ei ole paljoa.
Kaksijalkalaan kävelee Kuolonklaanin reviiriltä melko nopeasti, eli matka ei ole mahdottoman pitkä. Kuolonklaanin ja kaksijalkalan välissä ovat ukkospolku ja metsä.
Palanut kaksijalanpesä
Palanut kaksijalanpesä sijaitsee Kuolonklaanin reviiristä katsottuna suoraan etelässä.
Kaksijalat ovat hylänneet kauan sitten tulipalossa osittain tuhoutuneen pesän, joten sen puutarha ja ympäristössä olevat kasvit ovat päässeet villiintymään ja kasvamaan miten sattuu. Kaksijalanpesää ympäröivät puuaidat.
Pesässä kasvaa kissanminttua, mutta klaanien jäsenet hakevat sitä vain jos on aivan pakko. Parantajat eivät siis lähde hakemaan kissanminttua pesältä, ellei klaanissa todella ole hätä sen tarpeen suhteen.
Tuntematon kaksijalkala
tulossa…