Jänöpentu
Kirjoittaja: Käärmis
Jänöpentu heräsi siihen, kun joku nosti hänet niskanahasta ilmaan ja lähti kantamaan kohti pentutarhaa. Hän päästi vinkaisun ja räpiköi ilmassa hieman.
“Hei! Me leikimme piilosta!” kolli naukaisi kärttyisenä.
“Tiedän. Säihkepentu tuli itse luokseni kertomaan, että leikitte piilosta ja hän löysi sinut nukahtaneena oppilaiden pesän takaa”, Aurinkotoihun tuttu ääni vastasi Jänöpennulle mutisten hänen turkkinsa seasta. Kollin isä ei hellittänyt kuitenkaan otettaan vaan tassutti koko matkan pentutarhalle asti ja laski pennun vasta pesässä maahan.
“Mene nukkumaan. Jos nukahdat jo piiloon leikkiessänne, olet varmasti hyvin väsynyt. Lähetän Säihkepennun pian myös takaisin pesään”, pienen kollin isä kertoi. Jänöpentu huokaisi ja nyökkäsi samalla mennen hänen ja Säihkepennun makuualusille lepäämään.
Jänöpentu oleskeli leirissä. Hän oli juuri leikkinyt Sädesäihkeen kanssa, mutta kolli oli joutunut lähtemään partioon. Hän katseli taivaalle, jolla oli tuskin lainkaan pilviä ja kirkas taivas oli kauniin sininen.
Pian joku törmäsi Jänöpentuun ja hän käänsi katseensa tähän. Hän huomasi Kuusikkopennun. Naaras näytti itkuiselta ja selittikin Jänöpennulle, että eräs kissa oli sanonut häntä murhaajaksi. Se ei auttanut asiaa, kun kolli kertoi nuoremmalle pennulle, että kissa oli ollut hänen isosiskonsa Korpitassu.
Kun Kuusikkopentu purskahti itkuun, Jänöpentu lohdutti häntä kertoen, että Korpitassu oli vain heidän emonsa Lehtomyrskyn kuoleman jälkeen ollut poissa tolaltaan ja kietoutuen naaraan ympärille hellästi.
Kun nuorempi pentu oli alkanut rauhoittua, hän pyysi Jänöpentua esittelemään hänelle leiriä. Tietysti kolli suostui. Jos hän vain saattaisi auttaa Kuusikkopentua jotenkin, hän tekisi sen aina mielellään. Kuitenkaan hän ei kerennyt edes yhtä asiaa esitellä, kun Kuusikkopentu halusi jo mennä Perhotassun ja Ahmatassun luokse, jotka jakoivat jänistä lähistöllä. Jänöpentu lähti nuoremman pennun perään, kun hän suuntasi kohti oppilas kaksikkoa. Hän kertoi myös Kuusikkopennulle keitä he olivat.
Heti oppilaiden luokse päästyään pentu kysyi mitä he olivat tekemässä ja Jänöpentu asettui hänen vierelleen istumaan odottaen vastausta oppilailta. Perhotassu kertoi heidän jakaneen jänistä ja tervehti samalla Jänöpentua. Kuusikkopentu esitteli myös itsensä oppilaille, kun Ahmatassu kysyi oliko hän Säihkepentu.
Ahmatassun ääni vaihtui kellossa, kun hän yhtäkkiä vain murahti pennuille, että heillä oli ollut keskustelu kesken ja, että heidän pitäisi lähteä.
“Me olimme kyllä lopettaneet keskustelemisen ja olen ihan täynnä. Voin tulla teidän kanssanne jonnekin”, Perhotassu kuitenkin naukaisi ja antoi katseen ystävälleen vieressään. Jänöpentu ei antanut sen häiritä itseään. Hän oli jo alkanut tottua töykeisiin kissoihin.
“Haluatteko ehkä leikkiä jotain tai voin opettaa teille jotakin. Äläkää välittäkö Ahmatassun sanoista. Hän käyttäytyi hieman ilkeästi”, oppilas jatkoi vielä hymyillen pennuille.
“Minulle käy mikä vain. Olin tässä oikeastaan muutenkin vain istuskelemassa ennen kuin Kuusikkopentu sattui kohdalle”, Jänöpentu naukui. “Haluan kuitenkin tehdä kanssanne ihan mitä te vain haluatte tehdä. Haluan kuitenkin, että teillä on hauskaa”, kolli sanoi vielä ja kääri häntänsä tassujensa ympärille.
//Kuusikko tai Perho?
