Kääpäpuna
Kirjoittaja: Käärmis
Kääpäpuna tassutti varovasti parantajan pesälle. Nyt hän ei voinut odottaa enää kohtaavansa nättiä ja mukavaa Vienomietettä samalla, kun tuli vierailulle. Parantajaoppilas oli kuollut vain vähän aikaa sitten ja nyt Leimusilmällä oli taas tassut täynnä tekemistä. Siksipä ruskea soturi oli päättänyt tulla taas avustamaan, jos parantaja vain apua tahtoi. Oli varmasti rankkaa menettää oma oppilaansa yhtäkkisesti niin nuorena. Vienomietteellä oli ollut vielä koko elämä edessään. Nyt hän oli poistunut kuolleiden keskuuteen.
“Leimusilmä? Anteeksi, kun häiritsen, mutta tahtoisitko kenties apua?” Kääpäpuna kysyi katse matalana, kun astui sisään pesään. Hitaasti hän kohotti katsettaan parantajaa kohti ja toivoi, ettei ollut tullut huonoon aikaan. Hän saattoi olla esimerkiksi murehtimassa oppilaansa kuolemasta tai vaikka näkemässä näkyjä klaanin tulevaisuudesta ja ehkä uudesta parantajaoppilaastakin. Toki Kääpäpuna ei näitä asioita tuntenut kovin hyvin.
“Osanottoni Vienomietteen puolesta. Hän oli hyvä kissa”, ruskea soturi jatkoi vielä hiljaa ja alkoi jo katua sitä, että oli parantajan pesälle saapunutkaan. Hänen pitäisi antaa Leimusilmän olla ja keskittyä omiin asioihinsa. Parantaja ei varmastikaan ollut juttutuulella tai halunnut ketään pörräämään ympärillään sen jälkeen, kun oli juuri menettänyt oman oppilaansa.
//Leimu?
