Kääpätassu
Kirjoittaja: käärmis
Kääpätassu tuli juuri saalistusharjoituksista. Se oli mennyt yhtä kurjasti kuin aina. Ei hän tietenkään ollut napannut mitään. Ei hän koskaan napannut mitään. Se vain oli miten asiat menivät. Unikkohämy oli varmasti kamalan turhautunut hänen kanssaan, mutta ei vain halunnut näyttää sitä kollille.
“Voit ottaa itsellesi syötävää tuoresaaliskasasta ja mennä lepäämään. Jatketaan huomenna taas”, kollin mestari naukaisi. Kääpätassu nyökkäsi ja lähti tassuttamaan vaisusti tuoresaaliskasalle, jonka luona Mustikkatassu ja Kuusikkotassu juttelivat keskenään. Olisi varmasti ollut mukavaa, jos olisi ollut omia sisaruksia, joiden kanssa viettää aikaa, jutella ja jakaa saalista.
“Anteeksi, voisitteko väistää vähäsen”, Kääpätassu piipitti, kun pääsi lähemmäksi ja kaksi oppilasta olivat edelleen tuoresaaliskasan edessä päälyilemässä.
“Ai, tietysti. Anteeksi”, Kuusikkotassu naukaisi ja väisti raidallisen kollin tieltä. Nyökäten kiitollisena Kääpätassu tassutti pikaisesti tuoresaaliskasan vierelle ja valikoi sieltä itselleen mahdollisimman pienen varpusen ja lähti kipittämään tiehensä.
Kääpätassu istahti leirin laidalle ja laski varpusen tassujensa juureen. Hän huokaisin hiljaa ja näykkäsi pienen palan saalista. Kolli pureskeli varoen ja nieli vaivalloisesti pureskelemansa palasen. Hän huomasi auringon läikän lähistöllä ja siirtyi siihen varovasti. Hän voisi ottaa aurinkoa ja syödä hieman siinä sivussa. Ainakin hän pysyisi lämpimänä hyvin.
Hän asettui hyvään asentoon auringon luomaan valoläikkään ja tunsi heti turkkinsa imevän lämpöä. Hän sulki silmänsä ja hymyili varovasti itsekseen.
