Käärmekulta
Kirjoittaja: Käärmis
Lehtomyrsky sanoi, ettei kykenisi uskomaan sanojani, vaikka haluaisikin. Tunsin ystävääni kohtaan suurta myötätuntoa. Hän oli vain tehnyt sen, mikä oli pitänyt pelastaakseen Mesitähden ja Leimusilmän.Yritin lohduttaa häntä parhaani mukaan, mutta naaras vaikutti silti hyvin apealta. Naaras painautui minua vasten katsellen muualle. Olin surullinen hänen puolestaan ja surullinen myös siitä, etten ollut onnistunut piristämään häntä. Se tuntui velvollisuudeltani hänen ystävänään.
Vilkaisin taivaalle ja huomasin, että kuu oli jo lähdössä laskuunsa ja väistymässä vähitellen aamun ja auringon tieltä.
Auringonnousuun olisi vielä jonkin aikaa, mutta silti ajatus siitä, miten aamun ensi säteet harjaisivat metsän pintaa sai tassuni kihisemään innosta. Pian kaikki olisi taas ennallaan ja pääsisin kertomaan tarinaa tästä kaikesta Sädetassulle. Pääsisin opettamaan hänelle myös kaiken tähtiklaanista ja siitä, miten se varjeli ja auttoi meitä tässäkin ongelmassa.
Huokaisin ihastuksissani ajatellessani sitä, miten Sädetassu kuuntelisi tarkkaavaisesti kertomustani ja pommittaisi minua tuhansilla kysymyksillä siitä, miten tiesimme mitä tehdä ja jännittikö minua ja sitten ajattelin, miten hänen katseensa olisi täynnä ihailua ja ylpeyttä siitä, miten minä, kollin hyvä – ehkä jopa paras – ystävä ja mestari, oli auttanut Eloklaanin pelastamisessa ja sen tulevaisuuden turvaamisessa.
Sitten aloinkin miettiä, olisiko minulla lupaa kertoa kaikesta mitä oli tapahtunut? En toki nähnyt varsinaisesti mitään estettä sille, mutta en ollut siltikään täysin varma asiasta. Olisiko meillä lupaa kertoa siitä, miten Lampiväre oli pettänyt synnyinklaaninsa auttaakseen meitä, ja miten häntä vastaan oli täytynyt oikeasti taistella, jotta olimme saaneet kaiken vaikuttamaan aidommalta. Se oli ehkä asia, jonka jättäisin kertomatta. Voisin kertoa, että nimeltämainitsematon kissa auttoi, mutta en paljastaisi hänen identiteettiään varmistaakseni, että hän ei joutuisi siitä koskaan vaikeuksiin. Olihan teknisesti ottaen koko eloklaani hänelle suunnattomasti velkaa.
Vilkaisin Mesitähteen, joka jutteli poikansa Kortetassun kanssa. Halusin mennä kysymään häneltä kaikesta, mitä hän oli kokenut, mutta en halunnut häiritä häntä, tai hänen poikaansa. Huomasin myös Leimusilmän juttelevan Lieskakajon kanssa. En voinut siis mennä hänenkään luokse utelemaan, millaista heidän elämänsä oli ollut, mutta ehkä se oli vain hyvä asia. Jos klaanin kuului saada siitä tietää, Mesitähti kyllä kertoisi siitä kaikille aikanaan.
Ajatukseni keskeytyivät, kun tajusin Lehtomyrskyn taas puhuvan. Hän kysyi minulta hieman haastavamman kysymyksen. Naaras kysyi miksi uskoin, että hänen perheensä ei ajattelisi häntä hirviönä ja murhaajana. En ollut mikään maailman mainioin perustelija, joten minun täytyi punnita tarkkaan sanojani ja valittava juuri oikea tapa selittää näkemykseni asiasta, jotta se kuulostaisi ystäväni korvaan uskottavammalta.
“Yksinkertaisimmaksi vastaukseksi voisin vain sanoa, että he rakastavat ja ymmärtävät sinua. Mutta jos se täytyy selittää tarkemmin, monet kissat – etenkin pennut ja oppilaat – ajattelevat taisteluita suurina voiman näytteinä. He ajattelevat, että olet vahva ja rohkea voidessasi taistella kuolonklaanin soturia vastaan. Ja toisekseen, teit vain sen mitä sinun täytyi, jotta saimme päällikkömme ja parantajamme pelastettua. Ja olen täysin varma, että he kyllä tajuavat, että et halunnut oikeasti tappaa häntä ja että se oli täysi vahinko. Vaikka en tunne heitä yhtä hyvin kuin sinä, tiedän että he ymmärtävät kyllä asian, ja eihän sinun ole koskaan pakko kertoa heille asiasta”, nau’uin naaraalle ja yritin saada hänet todella ymmärtämään, että hänen perheensä ei vihaisi häntä tapahtuneesta.
Annoin Lehtomyrskyn sulatella sanomaani ja suljin silmäni ajatellen millaista olisi saada kumppani ja pentuja. En tiennyt olisinko koskaan yhtä onnekas kuin ystäväni ja löytäisin itselleni jonkun jota rakastaa ja jonka kanssa aloittaisin perheen. Ajattelin ottaa aiheen puheeksi, kun Lehtomyrsky olisi saanut viimein ajatuksiaan hieman selvemmäksi. Halusin kertoa hänelle kuinka onnekas hän todella oli, kun oli löytänyt itselleen niin mainion kumppanin ja saanut tämän kanssa vielä pentujakin. Halusin samaa.
//Lehto?
