Käärmekulta
Kirjoittaja: Käärmis
“Minä kyllä ihailen kovasti sinussa sitä, miten kuitenkin jaksoit ja onnistuit kouluttamaan heidät sotureiksi, vaikka he olivatkin vaikeita oppilaita. Minä en olisi koskaan pystynyt sellaiseen. Olisin vain räyhännyt heille, joka ei kyllä olisi auttanut koulutuksessa”, myönsin, kun Kuutamolaine lopetti puhumisen. Olin myös naaraan kanssa samaa mieltä, kaiken kuulemani verrattuna Sädetassun koulutus kuulosti paljon helpommalta. Kuutamolaine oli varmasti joutunut työskentelemään erittäin kovaa, jotta sai kurittomille oppilailleen opetettua mitään. Se kuulosti minusta karmealta painajaiselta ja liian kovalta taakalta. Olin suoraansanottuna helpottunut, että en ollut saanut niin pahaa ja kuritonta oppilasta itselleni.
“Saatamme vain toivoa sinun saavan uuden oppilaan pian, joka olisi hieman mukavampi ja tottelevaisempi. Minusta ansaitsisit sen kyllä täysin. Olet hieno ja taitava soturi”, nau’uin ja silloin ajattelin kuulostavani ehkä hieman yliliioittelevalta. Toivoin kuitenkin, että Kuutamolaine ottaisi joka sanani kuitenkin tosissaan. Minä aidosti pidin häntä hienona kissana. Kuitenkin sen kaltaiset pienet ylistämiset saivat ainakin minut monesti ajattelemaan olivatko muut täysin tosissaan vai ennemmin vain yrittämässä miellyttää.
//Kuutamo
