Käärmekulta
Kirjoittaja: Käärmis
Kallahämy oli jo paikalla ja Kortetuikekin saapui pian lopun partion luokse, joten pääsimme lähtemään matkaan. Mieleni oli kireällä ja päässäni pyörteili. En tiennyt ollako raivoissaan vai itkeäkö. Mieleni ei vain tahtonut kestää sitä, miten oma pentuni asettui minua vastaan.
Pian asiat johtivat toiseen ja kinasin Kärpästassun kanssa. Yritin selittää hänelle kuinka Sielutassu oli huonoksi hänelle, mutta hän vain puolustelu toista oppilasta. En saattanut ymmärtää, miksi hän oli tyttärelleni niin tärkeä? Tärkeämpi kuin minä!
“Sinun pitäisi karttaa Sielutassua! Saat vain ajatuksen, että muut pitävät hänestä, koska hän on niin ulospäinsuuntautunut, että juttelee kenen tahansa kanssa, vaikka he eivät hänestä pitäisikään!” sihahdin Kärpästassulle hiljaa, vaikka en edes oikeasti tiennyt oliko Sielutassu todella muiden oppilaiden suosiossa. “Haluan pitää sinut turvassa ja Sielutassun kaltaiset villikortit eivät ole siihen avuksi! Hän aivopesee sinut kääntymään minua vastaan! Hän aivopesee sinut käntymään Eloklaania vastaan!”
“Eikähän!” tyttäreni kinasi. Murahdin äänekkäästi. Aloimme olla siellä, mihin meidän kuuluikin mennä. Kohta olisi aika jakaantua.
“Olemme pian perillä, jakaannutaan sen jälkeen kahteen ryhmään, jotta saaliin löytäminen voisi olla helpompaa”, nau’uin ja vilkaisin Kärpästassua odottavasti. Olisin tahtonut hänen lähtevän minun kanssani, jotta olisimme voineet selvittää tämän sotkun. En minä halunnut olla epäreilu, mutta oli vain selkeää, että Sielutassu ei ollut hänelle hyväksi. Naaras oli turhan itsekäs ja kapinallinen! Hän tulisi vielä joku päivä jättämään Eloklaanin vain silkasta tahdostaan seikkailla!
//Kärpsy?
