Käärmekulta
Kirjoittaja: Käärmis
Sädesäihke onnistui saamaan hullun naaraan päältäni ja yritti selkeästi harhauttaa häntä pois luotani. Kolli aneli minua pakenemaan, mutta en voisi tehdä niin. Ei sitä koskaan tietäisi mitä kamaluuksia tuollainen hullu ja höperöksi tullut erakko voisi tehdä. En antaisi hänen koskea Sädesäihkettä!
Hyökkäsin kohti Lottaa. Hän ei ollut kamalan vikkelän oloinen tapaus, mutta kuitenkin sen verta, että osasi väistää kahden kissan hyökkäyksistä suurimman osan. Hän ei välittänyt niinkään Sädesäihkeestä, joka edelleen yritti vakuttaa pärjäävänsä yksin samalla sanoen, että minun pitäisi paeta, mutta sitä en voisi tehdä. Olin jo taistellut silloin taistelussa Kuolonklaania ja Kujakissayhteisöä vastaan ja olin silloin vain oppilas. Olin myös mukana vapauttamassa panttivankeja Kuolonklaanilta. Tällainen erakon rääpäle ei minua päihittäisi.
Ajatuksistani huolimatta, naaras oli huomattavasti taitavampi taistelemaan kuin minä. Hänellä oli selkeästi kokemusta ja hän osasi jatkuvasti heittää hyviä liikkeitä, joita minun oli vaikeaa väistää.
Sädesäihke hyökkäsi taas naarasta päin sähisten tälle vihaisesti. Melkei hyydyin siihen vain katsomaan kollia, jota oli ihaillut jo kauan. Hänen rohkeutensa oli niin ennennäkemätöntä, mutta en voinut jäädä siihen ihmettelemään. Lotta löi kollia kauemmas etutassuillaan ja loikkasi taas minua päin. Puikahdin kuitenkin hänen altaan ennen kuin hän kerkesi päästä kimppuuni.
“Käärmekulta, ihan tosi. Pakene, jooko!” Sädesäihke huusi minulle syöksyessään emoni ja minun väliin.
“En halua jättää sinua! En voi tietää mitä hän voisi saada aikaan!” naukaisin, kun Lotta syöksähti kohti Sädesäihkettä.
//Säde?
