Karjuvirne

299 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: Elandra

Oloni oli varsin ristiriitainen, kun Mesitähti ja Leimusilmä olivat palanneet leiriin. En pitänyt siitä, että Mesitähti oli päästänyt kuolonklaanilaiset lähtemään noin vain. Se oli epäreilua, kuin olisimme hyväksyneet sen, mitä ne olivat tehneet meille ja klaanitovereillemme. Tuntui, kuin se olisi häpäissyt Kieroarven muiston. Mutta vaikka Mesitähti oli ilmoittanut, ettei Eloklaani ryhtyisi enää sotaan Kuolonklaanin kanssa, en voinut luopua kostoajatuksestani. Minun olisi kostettava veljeni kuolema. Se ei välttämättä tapahtuisi aivan heti, mutta en voisi antaa asian olla.
Viime yönä olin nukkunut huonosti, niin varmasti moni muukin eloklaanilaissoturi oli. Tähtimötaivaan yskintä ja rohiseva hengitys olivat herättäneet minut moneen kertaan. Olin hieman huolissani naaraasta ja siitä, että hän oli kaikesta huolimatta osallistumassa partioon. Ennen partion alkua en ehtinyt keskustelemaan nuoremman soturin kanssa, mutta kun lähdimme ulos leiristä, en voinut antaa asian olla. Tähtimötaivas ei pysynyt muiden mukana, hän oli selvästi heikossa kunnossa. Vaikka hän vakuutteli olevansa kunnossa, en uskonut alkuunkaan.
Kuljimme märän aluskasvillisuuden seassa eteenpäin. En välittänyt siitä, että muu partio oli jo päässyt monta ketunmittaa meitä edemmäs, sillä minulle partiointia tärkeämpää oli Tähtimötaivas ja hänen vointinsa.
”Sinä et ole partiokuntoinen”, naukaisin vakavalla, mutta rauhallisella äänellä ja asetuin Tähtimötaivaan eteen, jotta tämä ei pystyisi enää kulkemaan eteenpäin. Mitä pidemmäs leiristä pääsisimme, sitä pidempi matka Tähtimötaivaalla olisi kuljettavana kun palaisimme leiriin. Kuulin, miten muut edellämme kulkevat partion jäsenet pysähtyivät. Tähtimötaivas oli sanomassa jotain, mutta yskänpuuska yllätti hänet. Naaras oli vähällä kaatua maahan, vaikka hän seisoi paikoillaan.
”Me palaamme nyt leiriin ja sinä menet välittömästi Leimusilmän tarkastettavaksi”, ilmoitin terävällä äänellä. Tähtimötaivas pudisteli päätään, mutta en antanut periksi.
”Sinulla ei ole vaihtoehtoja, Tähtimötaivas. Minä en suostu menettämään sinuakin jonkin surkean taudin ja sinun liiallisen sinnikkyytesi vuoksi”, naukaisin ja katsoin väsynyttä soturia silmiin. Tähtimötaivas oli minulle läheisempi kuin kukaan Eloklaanissa. Jos hän ei itse ymmärtäisi omaa parastaan, minun olisi laitettava hänet ymmärtämään.

//Tähtimö?

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *