Kärpästassu
Kirjoittaja: Saaga
Istuin katsellen emoani, joka jakoi kissoja partioihin. Olin varapäällikön pentu, tokihan se teki minusta arvokkaan muiden silmissä. Niin sitten ne pitäisivät minusta. Kiersin häntäni tiukemmin käpälien päälle ja pörhistelin karvojani tuulessa. En juurikaan kuunnellut emon sanoja vaan haaveilin pilven hattaroista ja ystävistä. Halusin, että minut hyväksyttäisiin tai joku muu oppilas joskus pyytäisi minut yhdessä partioon tai harjoituksiin.
“Kärpästassu, Kallahämy ja Kortetuike tulkaa minun kanssani saalistuspartioon”, emon ääni sai huomioni kääntymään haavemaailmoista tähän oikeaan kylmään märkään maailmaan, jota en olisi valinnut jos vaihtoehtoina olisivat olleet unelmani. Nousin ylös ja tassutin emon luo.
“Onko minun ihan pakko tulla sinun kanssa?” valitin pyöräyttäen silmiäni tönkösti. Käärmekulta katsoi minuun loukkaantuneena ja selvästi mietti mitä sanoa. Väänsin hännänpäätäni ja katsoin emoon.
“Et ikinä anna minun olla muiden kanssa. Olisin halunnut jonkun oppilaan kanssa, joka ajattelee minun olevan hassu tai kiva ja sitten saisin kavereita”, sanoin madaltaen edelleen hyvin monotonista puheääntäni, jotta kaikki eivät kuulisi, mutta viesti menisi emolle asti. Katsahdin Kallahämyyn ja sitten tassujani.
//Käärmek?
