Korpikaste
Kirjoittaja: Käärmis
Vereni tuntui kiehuva, kun Mustikkapyörre kieltäytyi lähtemästä sillä tavoin. Toki, inho toisiamme kohtaan mahtoi olla melko molemminpuolista, mutta olisi hän voinut edes esittää, että edes sieti seuraani ja sen lisäksi hänen ei olisi tarvinnut olla niin lapsellinen. Sekin, että hän epäkunnioitti omaa emoaan kutsumalla häntä heikoksi. Voi kuinka olisinkaan halunnut antaa hänelle kunnon selkäsaunan.
“Käyttäytyisit nyt niin kuin kunnon soturi! Ei soturilla ole aikaa surkutella pesänsä perukoilla ja esittää masentunutta! Meillä on klaani ruokittavana ja paljon tekemistä ennen lehtikadon tuloa! Olet vain ylimääräinen taakka, jos et poistu pesästä edes yksinkertaiseen rajapartioon! Viekö se todella sinulta niin paljon elämän energiaa!” sihisin pikkusisarelleni karvat pörhistyen. Painelin kynsiäni maahan ja yritin pitää itseni kiehumasta yli, vaikka mielestäni Mustikkapyörre ei oikeastaan olisi edes ansainnut pidättelyäni. Hän olisi ansainnut vain suoraan kynsistä kuonolle – tai vaikka suoraan kurkkuun sillä hetkellä.
“Et ansaitsisi soturin titteliä klaanista tai edes paikkaa perheestäni! Olet niin itsekäs ja typerä pieni murhaaja! Et osaa edes kunnioittaa oman emosi muistoa tai itseäsi vanhempia kissoja! Toivon vain, ettet olisi koskaan syntynytkään!” murisin valkomustalle naaraalle silmiäni siristäen. “Voi kuinka sinua pitäisi tirvaista!”
//Mustikka?
