Korpikaste
Kirjoittaja: Käärmis
Olin ilahtunut siitä, kun toverini suostuivat lähtemään rantaan kokeilemaan kalastamista. Oli mukavaa päästä kokeilemaan jotain uutta.
Kyyhötin rannassa katselleen joen kuohuun rantatörmältä ja pohdin, miten minun kuuluisi napata kala, jos sellainen tulisi oikeasti hyvälle kohdalle eteeni. Vesi oli ehkä alempana kuin muissa kohdissa se oli ollut, mutta edelleen virtaus oli erittäin kova ja vesi oli silti niin korkealla, että en olisi luultavasti ylettänyt rannasta askelta kauempana enää pohjaan.
Tuijottelin vettä yrittäen katsella, jos näkisin kalan kaiken sen veden kuohun seassa, mutta sen sijaan kuulin molskahduksen. Nostin päätäni ja huomasin, että Kortetuike oli kadonnut kivetään, jolla oli odottanut ja nyt hän molski jossain veden virrassa.
En kerennyt paljoa ajatella sitä, että olin suhteellisen kehno uimari, kun olin jo loikannut veteen kollin perään. Olinpas minä urhoollinen. Pelastamassa minua kokeneempaa.
Vesi kiskoi turkkiani ja yritti parhaansa mukaan vetää minut pinnan alle, mutta pidättelin kaula pitkällä päätäni pinnassa ja katseeni klaanitoverissani. Nyt en saisi epäonnistua, tai olisimme molemmat kuolleita.
Kauhoin vettä viimeisillä voimillani ja huomasin pian, että olin yhden kiven lomassa. Otin siitä hetken ajan tukea, kunnes syöksyin Kortetuiketta kohti ja tarrauduin hänen niskanahasta kiinni ohjaten häntä oikeaan suuntaan. Minusta tuntui, että hän oli ennemmin se, joka ui meidät kivelle ja siitä rantaan ja minä vain pidin huolta siitä, että suunta oli oikea.
Kun pääsimme rantaan, lyyhistyin heti maahan väsyneenä ja huohotin rankan uinnin jälkeen. Olisi varmaan ennemmin pitänyt etsiä keppi rannasta ja työntää se Kortetuikkeen tassuille.
“Ja tästä syystä oppilailla on uintiharjoituksia”, tuhahdin huohotuksen välissä sarkastisesti ja virnistin hieman Kortetuikkeelle.
//Varpu tai Korte?
