Korpikaste
Kirjoittaja: Käärmis
Lähdimme Kortetuikkeen ehdotuksesta joelle tarkoituksenamme uida. Minä astelin edessä, koska kaksi kollia olivat jääneet jälkeen – tai oikeastaan Varpulaulu oli ja Kortetuike oli sitten jättäytynyt tämän vierelle. Puhuin vähän siitä, miten pidin siitä, että hiirenkorvan myötä riistaa oli alkanut löytyä enemmän ja saalistaminen oli paljon helpompaa.
Kun huomasin joen kimmellyksen puiden välissä, käänsin päätäni taakse Varpulauluun ja Kortetuikkeeseen.
“Olemme pian perillä!” naukaisin innokkaasti. Aurinko oli alkanut porottaa korkealla niin, että tuntui siltä, että turkkini pian syttyisi tuleen. Halusin todella päästä viilentymään viileään jokiveteen.
Kiihdytin askeliani niin, että kolli kaksikko jäi taakse ja pääsin joen rannalle ennen heitä. Katselin turkki väreillen lempeästi virtaavaa jokivettä ja menin hitaasti lähemmäs asettaen tassuni a varovasti jokiveteen. Se tuntui kovin viileältä, kun se puski turkin lävitse ja osui suoraan nahkaan.
“Tulkaahan jo tänne! Vesi on ihanan virkistävää!” huudahdin veljelleni ja Kortetuikkeelle, kun he saapuivat viimein lähemmäs. Heilutin häntääni innoissani kuin koira, vaikka se olikin ihan pörrössä reaktiona veden kylmyydestä.
//Korte tai Varpu?
