Korpitassu
Kirjoittaja: Käärmis
Kortetassu vain totesi mietiskelevän ja kysyi, mitä meillä oli mielen päällä. Siitäkös minä innostuin. Sain siis tilaisuuden kertoa puusta tipahtamisesta. Vaikka jostakusta se saattaisi olla noloa kertoa siitä, minä vain ajattelin sen mahdollisuutena saada enemmän huomiota itseeni ja empatiaa, koska sitähän minä rakastin
“No siis. Olin harjoituksissa ja tehtäväni oli siis mennä parhaani mukaan piiloon ja pakoon, kun mestarit etsivät. Kiipesin korkealle puuhun piiloon ja ajattelin, että minua ei löydettäisi sieltä koskaan! Mutta sitten minut löydettiin ja paniikissa hyppäsin sitten seuraavan puun oksalle. En kuitenkaan saanut siitä otetta ja tipadin alas maahan! Sitten minut vietiinkin parantajan pesälle”, selitin Kortetassulle aikaisempia tapahtumia. Kuulin Varputassun mutisevan jotain siitä, että oli iloinen siitä, että olin kunnossa, mutta en kiinnittänyt siihen niinkään paljoa huomiota.
Tunsin yhtäkkiä yököttävän pääkivun iskevän kuin tyhjästä. Se ei tuntunut samalta kuin aikaisempi. Se oli kovempi ja sai pääni pyörälle. Purisin silmäni kiinni ja odotin, että pääkipu menisi ohi, enkä pystynyt huomioimaan muuta maailmaa. Tunsin päässäni kieppuvan, mutta lopulta pääkipu kaikkosi. Huokaisin helpotuksesta.
“Jokatapauksessa. Minua hiukoo. Voisimmeko me syödä jotain? Kuolen vielä nälkään!” marisin kuin äskeistä ei olisi tapahtunutkaan ja katsoin kahteen kolliin silmät anelevasti kimmeltäen.
//Korte tai varpu?
