Kortetassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Olin niin iloinen kuullessani isäni odottaneen myöskin minun tapaamistani. Se sai sisälläni aikaan lämpimän tunteen – kolli ei ollut unohtanut olemassaoloani, vaikka olimmekin olleet erossa niin pitkään.
Kun Mesitähti sitten vakavoitui ja rupesi kyselemään, mikä meidän suunnitelmamme oikein oli ja mitä Eloklaanissa oli meneillään, yritin parhaani mukaan tiivistää hänelle viime kuiden tapahtumat:
”Niin kauan kuin minä muistan kuolonklaanilaiset vartijat ovat pitäneet kuria ja järjestystä yllä Eloklaanissa. He ovat pitkälti määränneet meidän elämästämme ja päättäneet, milloin kukakin menee ulos ja milloin saa syödä.”
Tämän jälkeen kerroin isälleni pelastajien saamasta unesta Tähtiklaanin kissoilta: ”Jokin aika sitten kolme kissaa ilmestyi meidän viiden uniin – heidän nimensä olivat Lauhalaukka, Hallavarjo ja Minttuliekki.” Mainitessani henkikissat huomasin Mesitähden silmien leviävän – päällikkö selvästi tunnisti nämä kissat. ”He antoivat meidän tehtäväksemme pelastaa teidät ja palauttaa tasapaino klaaneihin. Minä ja muut pelastajat pystyimme tapaamaan toisiamme aina unissamme ja suunnittelemaan pelastamistanne ilman, että kuolonklaanilaiset saivat siitä vihiä, mutta vasta viime aikoina asiat alkoivat edistyä kunnolla, kun tutustuin Lampiväreeseen – hän on yksi vartijoista ja meidän puolellamme -, joka auttoi meitä kertomalla teidän sijaintinne ja muita tärkeitä tietoja. On myös hänen ansiotaan, että pääsimme ylipäätään lähtemään leiristä pelastamaan teitä.”
Hiljenin hetkeksi, kun mieleeni palautuivat pelastamisretkeä edeltäneet päivät, jolloin ilmapiiri leirissä oli ollut synkkä Liljatuulen teloituksen jälkeen. ”Emme voineet jäädä odottelemaan enää pidemmäksi aikaa, kun Henkäystähti ilmaantui yllättäen leiriimme ja tappoi Liljatuulen rangaistuksena Haavemuiston karkaamisyrityksestä. Tiesimme, että jos emme toimisi pian, tekin saattaisitte olla pian mennyttä.”
”Nyt kun olette vapaat, te osaatte varmasti puhua kuolonklaanilaisille järkeä ja pyytää heitä lähtemään leiristämme, jotta Tähtiklaanin kissojen puhuma tasapaino palautuu takaisin klaaneihin”, nostin katseeni toiveikkaana isääni, joka oli kuunnellut selostustani totisen mietteliään näköisenä. Olin antanut hänelle varmasti paljon sulateltavaa, joten oli ymmärrettävää, jos häneltä menisi hetki käsitellä kuulemaansa.
//Mesi?
