Kortetassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Isäni kehut saivat minut häkeltyneeksi mutta myös äärimmäisen iloiseksi. Halusin todella vastata hänen odotuksiinsa ja olla se kissa, jona hän minua piti.
”Kiitos”, hymyilin Mesitähdelle hieman kainosti. ”Se on kaikki täysin Lieskakajon ansiota.” Katseeni liukui edellämme Leimusilmän vieressä tassuttavaan raidalliseen soturiin. Mestarini näytti olevansa onnensa kukkuloilla parantajan näkemisestä. ”Hän on ollut minulle hyvä mestari ja ystävä. Olen oppinut häneltä paljon.”
Siristin silmiäni ja hymy naamallani leveni, kun muistelin kaikkia niitä kissoja, joita ilman en olisi tässä nyt. ”Hän, Pohjaharha ja Kimalaistoive ovat olleet minulle tärkeitä roolimalleja. He ovat olleet minulle hyviä ja pitäneet minusta huolta”, selitin isälleni lämpöä äänessäni. ”Ilman sitä huolenpitoa en ehkä olisi oppinut ymmärtämään, miten tärkeää toisistamme välittäminen on. Minusta tuntuu, että liian moni on kovettanut sydämensä ja yrittää nyt olla jotain, mitä ei ole. Kukaan ei varmastikaan ole läpeensä paha, vaan jokaisessa on vähän hyvää – jopa Henkäystähdessä.”
Tuntemukseni Kuolonklaanin jokseenkin mysteerisestä tyrannipäälliköstä olivat vähintäänkin ristiriitaiset. Hän oli tappanut monta viatonta kissaa ja vanginnut isäni ja tätini sekä toisen parantajamme, mutta halusin uskoa, että hänkin voisi tulla vielä järkiinsä. Keskustelemalla voisimme kenties löytää kompromissin ja tavan elää sopuisasti yhdessä.
//Mesi?
