Kortetuike
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Olin hyvin iloinen Varpulaulun suostuttua ehdotukseeni. Saisin illalla viettää aikaa kahden rakkaimman ystäväni kanssa! Siitä oli pieni ikuisuus, kun viimeksi olimme olleet koossa koko porukalla. Olin viettänyt Korpikasteen kanssa paljon aikaa kahdestaan viime aikoina, ja vaikka minä suunnattomasti nautinkin siitä ajasta, olin hyvin täpinöissäni päästessäni olemaan myös Varpulaulun kanssa. Kollilla oli aina ollut erityinen paikka sydämessäni.
Seisoskelimme Varpulaulun kanssa vastatusten vähän vaivaannuttavan hiljaisuuden laskeutuessa yllemme. Omituista – ei minua yleensä puhumattomuus haitannut. Varpulaulukin hymyili minulle selkeästi kiusaantuneen oloisena, ja minä tunsin rinnassani hämmentävän sykähdyksen. Nielaisin ääneti ja yritin saada äkillisesti muodostuneen aivosumuni hälvenemään. *Sano jotakin!* patistelin itseäni.
“Jos et ole nyt kiireinen”, aloitin ja karkaisin nopeasti ääntäni, “voisimme tehdä jotain yhdessä. Tai ihan vain jutella. Meillä on varmasti paljon kuulumisia vaihdettavana viime kuilta.” Ja se oli totta. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä ystäväni oli puuhaillut sen jälkeen, kun viimeksi olimme puhuneet. Lehtikato ja viheryskä olivat kyllä pitäneet kaikki kiireisinä, mutta minua kiinnosti aidosti kuulla, miten hän oli pärjäillyt kaiken sen keskellä.
//Varpu?
