Kujekulta
Kirjoittaja: Aura
Kujekulta taapersi Leimusilmän takana. Parantajakolli oli pyytänyt hänet mukaansa etsimään lepänkaarnaa ja juuri kun naaras oli ollut kieltäytymässä, hän oli saanut mainion idean.. Hän tietenkin jekuttaisi Leimusilmää, miksi hän ei ollut keksinyt sitä aikaisemmin! Tästä tulisi mahtavaa, Kujekulta ajatteli hykerrellen. Hän ei malttanut odottaa, että pääsisi näkemään Leimusilmän ilmeen. Se olisi tuolle iha oikein, mitäpä kolli oli pilannut Lieskakajon ja hänen emonsa, Nokkospilven suhteen!
Kun he olivat saapuneet sopivalle alueelle, Leimusilmä oli ohjeistanut nuorempaa naarasta lepänkaarnan etsimisessä. Kujekullalta oli mennyt suurin osa ohjeista ohi, mutta se ei häntä haitannut. He voisivat etsiä yrttejä myöhemminkin. Naaras lähti tassuttelemaan hieman kauemmaksi, jotta hänellä olisi aikaa valmistautua. Kun raidallinen naaras oli päässyt tarpeeksi kauaksi, hänen suustaan pääsi kiljaisu.
”APUA, LEIMUSILMÄ APUA!! KETTU, SE PURI MINUA!! APUA, HÄLYTÄ MUUT PAIKALLE TÄÄLLÄ ON NIITÄ MONTA!!!!” naaras kiljui paniikissa ja lähti etutassuaan ontuen etsimään Leimusilmää. Mustavalkoinen kolli juoksikin hyvin nopeasti tilannepaikalle ja naaras kaatui siinä samassa maahan. Kujekulta alkoi sätkiä, mutta hyvin nopeasti hän vain jähmettyi paikalleen. Tästä tulisi niin hauskaa!
//Leimu? 😉
