Kuutamolaine
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Kuutamolaine venytteli itsensä ulos soturien pesästä aukiolle lankeavaan pehmeään aamunvaloon. Hän avasi leukansa leveään haukotukseen ja nautti raukeasta olostaan vielä hetken, ennen kuin ravisteli itsensä kunnolla hereille ja katsahti ympärilleen.
Mustavalkoinen naaras oli päässyt parantajan pesältä pois jo joitakin päiviä sitten, kun Leimusilmä oli todennut, että aivotärähdyksen todennäköisyys ei ollut enää voimassa. Kuutamolaine oli ottanut opikseen typerästä tempustaan, eikä aikonut enää juosta saaliin perässä puuhun varmistamatta ensin oksien lujuutta. Hänellä oli selvästi ollut onni matkassa, kun ei ollut käynyt pahemmin.
Tänään hän veisi Kastetassun jäljitysharjoituksiin metsään. Talvikkitakku oli tulossa mukaan oppilaansa Korpitassun kanssa, ja he järjestäisivät nuorille kissoille yhteiset harjoitukset. Kuutamolaineesta oli myös mukava viettää aikaa punaturkkisen naaraan kanssa. Heillä ei ollut viime aikoina kovinkaan paljon aikaa jutustella muuten vain, sillä mestarin- ja soturin velvollisuudet pitivät heidät molemmat kiireisinä.
Oksien heilahdus aukion toisella puolella kiinnitti soturittaren huomion. Kastetassu työntyi ulos pesästä sisarensa Ropinatassun perässä. Kuutamolaine levitti naamalleen ystävällisen hymyn ja nyökäytti kaksikolle päätään, kun nämä huomasivat hänen tuijotuksensa. Heillä ei ollut vielä kiire harjoituksiin, joten pentuetoverit ehtisivät rauhassa nauttia aamustaan ennen päivänaskareita.
