Lauhalaukka
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Mahlahallan sanat saivat minut hymyilemään. Minulla oli aivan huikea ystävä, joka oli valmis jakamaan kanssani rangaistuksen teosta, jossa hän ei ollut päätekijä. En voinut kieltää häntä enää toista kertaa, sillä olisin toiminut hänen sijassaan aivan samalla tavalla.
”Niin, olet oikeassa. Oikeastihan tämä koko sotku on sinun syytäsi”, tokaisin vitsikkäästi. Katsoin Mahlahallaa hymyillen. ”Ei olisi reilua, jos joutuisin ottamaan kaiken vastuun yksin niskaani, vai mitä?” Tuuppasin kollia leikkisästi tassullani, mihin soturi vastasi päätään huvittuneesti pudistellen.
”Ei tietenkään olisi”, Mahlahalla vastasi pilke silmäkulmassaan, mutta hänen äänensävystään kuuli, että hän oli osittain tosissaan. Vaikka olinkin yhä sillä kannalla, että minun olisi kuulunut vastata virheestäni yksin Mesitähdelle, en voinut olla tuntematta huojennusta siitä, että Mahlahalla oli tukenani. Häntä parempaa ystävää sai hakea.
”Kiitos vielä”, naukaisin hiljaisella äänellä, jonka Mahlahalla kuuli. ”Olet paras ystäväni.”
Mahlahalla hymyili minulle, ja jatkoimme lopun matkaa hiljaisuudessa, joka ei kuitenkaan tuntunut yhtään vaivaannuttavalta tai painostavalta. Olisimme vähän ajan kuluttua leirissä, ja ensimmäiseksi meidän olisi raportoitava tapahtuneesta Mesitähdelle, vaikka minua vähän kauhistutti ajatus siitä, miten tämä uutisen ottaisi. Olimmehan toki tunteneet päällikön kanssa jo Eloklaanin perustamisajoista asti, mutta ei se oikeuttanut minun rikkoa klaanien välistä rauhaa ylläpitäviä lakeja. Olin valmis ottamaan vastaan rangaistuksen, jonka hän parhaaksi näki.
//Tästä varmaan skipataan siihen kun klaanissa on puhjennu jo viheryskäepidemia ja Punatähti tulee Mesitähden juttusille xd
//197 sanaa
