Lehtomyrsky
Kirjoittaja: Ampiainen
“Minäpä tästä menen Kuusihännän seuraan, jos ei haittaa”, naukaisin iloisella äänellä. Sypressikuiske Nyökkäsi ja vastasi minulle.
“Mene vain ja muista, että minulle saa tulla juttelemaaan milloin vain. Olen aina pelkkinä korvina”, Sypressikuiske naukaisi vielä hymyillen. nyökkäsin ja lähdin sitten kumppanini luo. Pysähdyin ja etsiskelin katseellani kuusihäntää koska en ollut vielä huomannut kollia mutta pian löysikin kollin rastaskukkan luona jutelemassa, nousin ylös ja tassutin kumpanini luo ja kysyin voisiko hän jutella kanssani, Kuusihäntä kääntyi minuun ja nyökkäsi pienesti hymyillen.
”Kuusihäntä? Haluatko pentuja? Ja jos niin kuinka monta…” Aloihin kyselemällä kumppaniltani.
”Kyllä kai, enkä osaa sanoa kuinka monta,” kuusihäntä vastasi hymyillen. ”Onko sinulla partiota?” Kuusihäntä lisäsi. Pudistin päätäni ja hymyilin. Kuusihäntä varmaan ajatelli että jos minulla olisi ollut niin minun olisi pitänyt mennä siihen nyt… Kuusihäntä kuitenkin näytti harmistuneeltaa ja kertoi;
”Ai.. no nähdään myöhemmin koska minulla on rajapartio rastaskukkan ja kyyhkypyrähdyksen kanssa….” Kuusihäntä pahoiteli ja lähti naaraiden perään.
Pari kuuta myöhemmin siitä kun olin jutellut kuusihänän kanssa ja olin heti seuraavaksi saanut katsella kun kolli katosi entisen mestarinsa kanssa jutelen pois. Olin sen jälkeen toki jutellut hänen kanssaan mutta nyt olin varma yhdestä asiasta jotta en saataisi uskoa! Jäin hetkeksi miettimään keileköhän muille kertoisin sen jälkeen kun olisin kertonut kumpanilleni? Ainakin käärmetassulle ja Sypressikuiskelle ja ehkä ampiaispistolle? Oli hän minulle tärkeä mutta en tajua miksi kertoisin hänelle no mietin asiaa myöhemmin. Päätin lopulta vain mennä etsimään kuusihäntää lopulta löysinkin hänet hän oli jutelemassa taas rastaskukkan kanssa taas…
”Hei kuusihäntä! Minulla olisi asiaa! Sopiiko puhua siitä kahdenkesken? Tai kolminkesken”, Kysyin hymyillen kumppaniltani. Kuusihäntä nyökkäsi ja tassuti viereeni ja sitten tassutime erääseen nurkkaan jutelemaan yhdessä ja sitten kerroin asiani toivoen että kolli pitäisi siitä.
”Minä odotan pentuja kuusihäntä!” Huudahdin iloisena ja painauduin kumppanini turkkin hymyillen.
”Pentuja? Minunkin? Tuulella minusta isä?” Kuusihäntä kyseli iloisen kuuloisena. Minä nyökkäsin ja sitten hän painautui minua vasteen kehräämään ja minäkin aloin kehräämään.
”Kuusihäntä?” Kysyin hymyillen.
”Niin lehtomyrsky?” Kuusihäntä vastasi iloisena. Katselin hetkisen maata ja sanoin sitten.
”Minä haluaisin kertoa käärmetassulle ja Sypressikuiskelle, eihän se haittaa?” Kysyin hymyillen. Kuusihäntä pudisti päättään ja päästi minut hellästi menemään. Katselin ympärilleni ja huomasin käärmetassun aukiolla joten päätin mennä naaran luo.
”Hei käärmetassu! Minulla on sinulle asiaa”, kehräsin hymyilen.
”hei lehtomyrsky ja minä olen muuten nyt soturi nimeltäni käärmekulta!” Käärmekulta vastasi ylpeästi. ”Ja mitä asiaa sinulla on?” Hän vielä lisäsi.
”Ai onneksi olkoon käärmekulta on hieno nimi! Ja minä odotan kuusihänän pentuja”, vastasin hymyillen nuoremmalle naaraalle.
”Kiitos paljon ja onneksi olkoon”, Käärmekulta sanoi haltioituneena ja kehräsi kovaan ääneen. Hymyillin ja nuolaisin naarasta hellästi ja kerroin meneväni vielä kertomaan Sypressikuiskelle joten hyvästelin nuoren naaran ja menin pentutarhaan ja en voinut olla ajattelematta että kohta minä pääsisin sinne. Huomasin Sypressikuiskeen ja hymyilin iloisena ja kipitin ystävällisen naaraan viereen.
”Hei Sypressikuiske minulla olisi asiaa”, naukaisin hymyillen naaralle.
”Niin?” Sypressikuiske vastasi kysyvästi.
”Minä odotan pentuja!” Hihkaisin innoissani. Sypressikuiske katseli minua ylpeän näköisenä ja naukaisi minulle:
”Onnittelut lehtomyrsky, oletan että ne ovat kuusihänän ja muista että minä olen aina tukenassi”, Sypressikuiske hymyili. Nyökkäsin ja tervehdin nopeasti pentuja. Kipitin rennosti takaisin kuusihänän luo ja aloimme keskustelemaan pentujen tulevista nimistä.
//Kuusi
