Lehtomyrsky
Kirjoittaja: Ampiainen
Hymyilin takaisin mesitähdelle käntääen kuitenkin katseeni pois Päällikköstäme. Olimme jo yllätyksekseni kuolonklaanin rajalla ja sydämeni pampasi syvällä rinnassani ajatukset kiinktyen siihen hetkeen kun narsissikajo- se kolli jonka olin vahingossa tappanut- makaamassa maassa kuolleena ja veren tahrimana. Pudistelin päätäni silmät täynnä kauhuä yrittäen saada ajatukset taas selkeiksi. Tärisin silmät viirussa ja olin näkevinäni edessäni tuon tapamani kollin verisen ruumin ja sävähdin. Minua sävähdyti pelkästään sen hetken ajatteleminen.
*Miksi tämä on niin no.. kauheaa? Eikös minulla olisi pitänyt olla samanlaista tunnetta kun tapoin sen kirkastassun? En saa ehkä koskaan tietää miksi tämä tuntuu niin erilaiselta kuin se… Ja toivon tosiaan niin… Toivon myöskin että en enään koskaan tapaisi ketään kissaa.. se on vain liian kauheaa..* ajattelin syvällä sisimmässäni. Henkäisin syvään henkeä ja tassutin eteenpäin toivoen syvästi että olisimme jo kohta leirissä. Katselin tassujani koko sen ajan kun tassutimme takaisin leirille päin. Kun lopulta pääsimme takaisin leiriin niin loikkin sydän pampaten soturien pesälle lepäämään.
*Ehkäpä kuusihäntä olisi siellä ja voisin jutella hänen kanssaan* ajattelin mielessäni.
