Leimusilmä

268 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: EmppuOmppu

Leimusilmä tunsi mielihyvän aallon leviävän turkkinsa jokaista karvaa pitkin tuntiessaan Lieskakajon kuonon hipaisevan omaansa. Kolli oli niin lähellä häntä, että hän pelkäsi tämän kuulevan räjähtämäisillään olevan sydämensä jyskytyksen.
Parantajakollin järki yritti epätoivoisesti saada hänet astumaan kauemmaksi komeapiirteisestä kollista, mutta hänen kehonsa oli liimautunut tämän lämmintä turkkia vasten kuin heidän välillään olisi ollut jokin näkymätön vetovoima. Se tuntui samaan aikaan niin hyvältä ja niin väärältä.
“Lieskakajo”, Leimusilmän onnistui kuiskata käheästi, kun hän tunsi kollin voimakkaan mutta silti niin pehmeän käpälän leukansa alla. Hänen olisi pitänyt kieltää soturia tekemästä niin ja käskeä tätä poistumaan pesästä välittömästi. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin. Sen sijaan hän hivutti varovasti häntänsä Lieskakajon hännän viereen, ja kuin sanattomasta vihjeestä ne kietoutuivat toistensa ympärille niin kuin kaksi yhteen kasvanutta puuta.
Parantaja tunsi kehonsa täyttyvän sellaisesta jännitteestä, joka sai hänen vatsansa heittämään volttia. Syvältä kollin rinnasta kumpusi kielletty kehräys, jonka hän pelkäsi kuuluvan pesän ulkopuolelle asti ja paljastavan kaikille klaanitovereille heidän salaisuutensa. Samaan aikaan hänen mieleensä palasi keskustelu, jonka hän oli käynyt joitakin kuita sitten Hilehuurteen kanssa metsässä. Soturi oli tuolloin kehottanut häntä lopettamaan itsesäälissä rypemisen ja menemään suoraan asiaan – hän ei voisi paeta omia tunteitaan loputtomiin.
Leimusilmä tunsi äkillisen päättäväisyyden puuskan kulkevaan lävitseen. Tämä oli hänen tilaisuutensa sanoa viimein ääneen kaikki ne asiat, joita hän oli padonnut sisälleen kuiden ajan. “Lieskakajo, minä…”
Punertavaturkkinen kolli jähmettyi ihan patsaaksi hänen vieressään. Yhtäkkiä Leimusilmälle tuli aivan sellainen olo kuin lehtikato olisi saapunut parantajan pesään ja laskenut lämpötilan pakkasen puolelle. Hänen kurkkuunsa nousi ahdistunut pala, kun hän huomasi pesän suulla seisovan hahmon, johon Lieskakajon säikähtänyt katse oli kiinnittynyt.
Kauanko Nokkospilvi oli seisonut tuossa tuijottamassa heitä?

//Lieska? 😉

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *