Leimusilmä
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Leimusilmä pysähtyi hetkeksi hengähtämään siirrettyään juuri ison kasan vanhoja sammalia parantajan pesän suuaukon lähelle. Viime kuina sairasaukiolla oli pitänyt kiirettä, eikä uusia sammalia oltu ehditty vaihtamaan ennen kuin nyt. Koska kaikki tämän hetkiset potilaat nuokkuivat parhaillaan raukeina omilla paikoillaan, parantajaoppilas oli päättänyt käyttää vapaa-ajan hyödyksi ja tehdä siivouksen itse.
Hän nosti ensimmäisen sammalrullan hampaisiinsa ja lähti raahaamaan sitä takapää edellä kulkien ulos pesästä. Aukiolla häntä oli vastassa kirkas, luminen sää ja nenänpäätä pistelevä pakkanen. Hän laski sammalrullan maahan ja katseli hetkisen ympärilleen kirkkaalla aukiolla, jonne sateli hiljakseen lunta maidonvaalealta taivaalta. Pian sen jälkeen hän jatkoi taas urakkaansa.
Käytetyt sammalet painoivat enemmän kuin nuori kolli oli muistellut. Rullia oli vielä monta kappaletta odottamassa sairasaukiolla, ja yksin hänellä menissä hommassa ikuisuus. Niinpä hän ryhtyi etsimään itselleen apukäpäliä ja sattuikin sopivasti törmäämään juuri oppilaiden pesästä ulos astuneeseen Kuusitassuun.
”Hei, Kuusitassu!” Leimusilmä tervehti ruskeavalkoista kollia, joka käänsi jäänsinisen katseensa parantajaoppilaaseen. ”Satutko olemaan kiireinen? Tarvitsisin nimittäin vähän apua parantajan pesän siivoamisessa. Vanhat sammalet olisi siirrettävä leirin ulkopuolelle.”
//Kuusi?
