Leimusilmä
Kirjoittaja: EmppuOmppu
”Sanon kyllä”, Leimusilmä lupasi ja käveli Yötassun ohi yrttivarastolle. ”Minä siivoilen vähän täällä. Yritä vaikka nukkua vähäsen, niin minä tulen sitten herättämään sinut, kun voit pestä tahnan pois”, hän kääntyi naukumaan selkänsä yli, ennen kuin katosi kiviseinän taa.
Leimusilmä teki päänsä sisällä merkintöjä päivän aikana käytetyistä yrteistä. Yötassun salvaan käytettyjä yrttejä oli onneksi vielä runsaasti jäljellä, ja he pärjäisivät niillä vallan mainiosti lehtikadon loppuun asti, mikäli ruusupuskiin juoksemisesta ei tulisi muillekin oppilaille tapaa.
Hän vietti varastossa hyvän tovin, ennen kuin palasi takaisin sairasaukiolle, jossa Yötassu makoili. Naaras nosti päätään ja katsahti Leimusilmään toiveikkaan näköisenä. Leimusilmä nyökkäsi hänelle hymyillen.
”Nyt saat nuolla sen pois”, hän sanoi, ja oppilas ryhtyi saman tien sukimaan karvojaan puhtaaksi vihreästä tahnasta.
Seuratessaan oppilaan peseytymistä Leimusilmä muisti, ettei ollut syönyt mitään koko päivänä. ”Ajattelin käydä hakemassa tuoresaaliskasasta riistaa”, hän naukaisi Yötassulle, joka lopetti hetkeksi turkkinsa puunaamisen. ”Koska ruokaa on saatavilla niin vähän tähän aikaan vuodesta, voisimme jakaa aterian, mikäli se sopii sinulle”, parantajaoppilas ehdotti mustaturkkiselle naaraalle ja jäi odottamaan tämän vastausta.
//Yö?
//164 sanaa
