Leimutassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Leimutassun kävi sääliksi Mahlahallaa, ja hän halusi osoittaa myötätuntoaan laskemalla häntänsä lohduttavasti soturin selälle. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, millaisia hirveyksiä tämä kissa oli joutunut kokemaan elämänsä aikana. Hän oli joskus kuullut Lauhalaukan menneisyydestä Kuolonklaanissa, mutta ei olisi osannut arvatakaan, että hänellä ja Mahlahallalla oli takanaan pitkä menneisyys, josta hän ei ollut tiennyt mitään ennen tätä. Hän toivoi, että vanhat ystävykset voisivat sopia ja elää ilman kaunaa kauan sitten tapahtuneista asioista.
”Ei se ollut sinun syysi”, hän naukaisi lopulta ja katsoi Mahlahallaan myötätuntoisesti. ”Se Karhumyrsky oli varmaan tosi taitava manipuloija, kun hän kerran onnistui vetämään teitä molempia höplästä. Taisitte molemmat olla hänen petkutustensa pääuhreja.” Leimutassun katse hakeutui tahtomattakin parantajan pesän suuntaan. Hän kuvitteli mielessään Lauhalaukan makaamaan sammalvuoteeseensa, hädin tuskin tajuissaan ja kuumeesta sekavana. Jos kolli ei selviäisi viheryskästä, Mahlahallan ja hänen välit jäisivät ikuisiksi ajoiksi selvittämättömiksi. Eikä Leimutassu halunnut sellaista. Hän aikoi auttaa kaksikkoa saamaan sovun aikaan. Sehän oli tavallaan hänen tehtävänsä: auttaa kissoja ja huolehtia heistä.
”Sinä saat vielä tilaisuuden puhua hänen kanssaan”, hän lupasi Mahlahallalle, joka näytti vähän epävarmalta. ”Kunhan hän saa voimansa takaisin, pyydän häntä puhumaan kanssasi.”
//Mahla?
//180 sanaa
